OpenStreetMap

Diary Entries in Finnish

Recent diary entries

Kävin osana pyöräpysäköintipaikkojen kapasiteetin täydennystä läpi Helsingin kaupungin pyörätelineitä ja HSL:n kaupunkipyöräasemien tietoja paikkaillessani kapasiteettipuutteita OpenStreetMapissa. Tämä sisälsi OpenStreetMapista riippumattoman karttadatan käsittelyä ja tämä artikkeli on lyhyt katsaus siihen, että miten tätä voi hyödyntää, kun maastosta tarkistaa asioita.

Helsingin kaupungin pyörätelineet karttapalvelusta

Helsingin karttapalvelusta löytää kaupungin vastuulla olevien pyörätelineiden sijainnin, toisin kuin Espoon ja Vantaan vastaavista. Tämä antaa Helsingin osalta hyvän pohjan OpenStreetMapin datasta löytyvien telineiden sijaintitiedon täydentämiseen.

Helsingin karttapalvelusta saa otettua esimerkiksi GML-muotoisen viennin pyörätelineiden koordinaateista. Tässä sijaintieto on GK25FIN-muodossa, joka täytyy erikseen muuttaa yleisemmin kansainvälisessä käytössä olevaan WGS84-koordinaatistoon, joka on myös OpenStreetMapissa käytössä oleva koordinaatisto. Lähdin jo hieman tutkimaan geomatiikan saloja, jotta saisin laskettua itse nämä muunnokset, mutta into lopahti ja käytin sen sijaan valmista pyproj-kirjastoa näihin koordinaatistomuunnoksiin.

OpenStreetMapin datasta pyörätelineet tuli haettua suhteellisen yksinkertaisella Overpass-kyselyllä:

node
  [amenity=bicycle_parking]
  (60.13416, 24.67598, 60.26536, 25.1223);
out;
way
  [amenity=bicycle_parking]
  (60.13416, 24.67598, 60.26536, 25.1223);
(._;>;);
out;

OpenStreetMapin datasta sitten tuli laskettua lähimmät pisteet suhteessa Helsingin kaupungin dataan ja karsittua kaikki pois, joissa Helsingin kaupungin datassa olevan pisteen etäisyys OpenStreetMapin dataan verrattuna oli “liian lähellä”. Tämä lukema hieman vaihteli riippuen siitä, että miltä käsitelty data vaikutti sen jälkeen, kun näitä puuttuvia pyörätelinepisteitä kävi tämän projektin aikana läpi.

Helsingin kaupungin karttadatassa olevat OpenStreetMapista löytymättömät pyörätelineet
Kuva 1: suhteellisen loppuvaiheessa oleva kuva Helsingin kaupungin karttapalvelun mukaisista pyörätelineistä, joille ei ole vastinetta OpenStreetMapissa.

Näistä pyörätelinedatan eroista sai sitten luotua OsmAndiin kuvan 1 tapaisen kartan puuttuvista pyörätelineistä. Tätä karttadataa pystyi sitten käyttämään OsmAndin avulla navigointiin, kun kulki ympäriinsä näiden puuttuvien telineiden perässä.

Karttadatan yllättäviä hyötyjä

Sen ei pitäisi olla yllättävää, että kun tekee kartan OpenStreetMapista puuttuvista pyörätelineistä, sellaisia tosiaan löytyy. Itselläni tuli kuitenkin hieman yllätyksenä, että miten tietyt pyörätelineiksi luokiteltavat ratkaisut oli jääneet aiemmin huomaamatta.

Hyväntoivonpuiston pyörätelineet OpenStreetMapin mukaan
Kuva 2: Hyväntoivonpuiston pyörätelineet OpenStreetMapin mukaan (siniset ympyrät).
Hyväntoivonpuiston pyörätelineet Helsingin kaupungin karttapalvelun mukaan
Kuva 3: Hyväntoivonpuiston pyörätelineet Helsingin kaupungin karttapalvelun mukaan (punaiset pisteet).

Merkittävin yllättävä tapaus oli Hyväntoivonpuistossa Ruoholahdessa. Kuvista 2 ja 3 voi vertailla miten Helsingin kaupungin karttadatan pyörätelineet suhteutui OpenStreetMapin dataan Hyväntoivonpuistossa. Olin jo katsastanut Hyväntoivonpuiston alueen ilman Helsingin kaupungin karttaa usempaan otteeseen aina välillä Jätkäsaaressa käydessäni. Tämän alueen erikoisenmuotoiset pyörätelineet olivat kuitenkin jääneet minulta havaitsematta. Nyt näiden tulisi olla kaikki OpenStreetMapissa, kun tämän esimerkkikuvan ottamisen jälkeen tein vielä yhden päivitysreissun tälle alueelle.

Epätarkkuudet Helsingin kaupungin datassa

Helsingin kaupungin tarjoamassa pyörätelinedatassa on jonkin verran epätarkkuuksia ja käyttöä haittaavia ongelmia. Yleisin epätarkkuus lienee se, että telineiden sijainti kartalla ei tarkalleen ole se mitä OpenStreetMapissa ja usein myös todellisuudessa. Jotta tämä ei olisi suurempi ongelma, käytin yksinkertaisena heuristiikkana sitä, että kasvatetaan vaadittavaa minimietäisyyttä Helsingin kaupungin datasta saatavien pyörätelineiden ja OpenStreetMapista löytyvien pyörätelineiden vastaavuuksiksi. Jos näitä pyörätelinepuutteita sattuu olemaan alueella, jolla telineitä on yleisestikin tiheästi, esimerkiksi risteysalueiden eri puolilla, niin jäi minulta havaitsematta. Tämän ei pitäisi olla suuri ongelma käytännössä tätä dataa hyödyntäville, sillä jos lähellä on useampi pyörätelinerykelmä, niin kartassa jo yksi riittää tiedoksi, että tänne voi hyvillä mielin pysäköidä pyöränsä.

Löytymättömät pyörätelineet Helsingin kaupungin datassa

Helsingin kaupungin karttadataa hyödyntämällä tulee myös ongelma, että jossain paikoissa ei vaan löydy (= minä en löydä) pyörätelineitä siltä alueelta, jossa Helsingin kaupungin kartta väittää niitä olevan. Osa telineistä myös on paikoissa, joissa oli tarkistushetkellä ilmestynyt työmaa. En yhtään ihmettelisi, jos mylläyksen seurauksena pyörätelinetieto jäisi joskus vanhentuneena Helsingin kaupungin karttoihin.

Kaikki nämä Helsingin kaupungin kartan epätarkkuudet on vähän nihkeitä sen suhteen, että näistä täytyisi pistää perään korjauspyyntöä kaupungille ja toivoa, että jokainen käsittelijäketju oikeasti on kiinnostunut näistä epätarkkuuksista. Toinen vaihtoehto on ylläpitää erillistä tietokantaa siitä, että mikä on pielessä. En ole kuitenkaan löytänyt hyvää keinoa tätä varten, joka olisi helppo säilyttää, jakaa ja ylläpitää. Menin loppupeleissä minimivaivalla ja jätin kummankin asian tekemättä.

HSL:n kaupunkipyöräasemat

HSL:n kaupunkipyöräasemien erojen paikkaus oli toinen tällainen projekti, jolla pyrin parantamaan OpenStreetMapissa olevaa dataa vastaamaan siihen, mitä maastossa sattuu olemaan. Tämä olikin melkoisen paljon monimutkaisempi kuin Helsingin kaupungin pyörätelinepuutteiden lisääminen, sillä kaupunkipyöräasemat ja niiden ominaisuuksista kertova data muuttuu jatkuvasti. HSL:n kaupunkipyöräasemien OpenStreetMapin ja virallisen data eroja kertomaan oli jo valmiina viikon välein päivittyvä OpenStreetMap-wikin Fi:Suomi/Joukkoliikenne/HSL/citybikes-sivu. Tämä ei kuitenkaan mutta se ei tarjonnut suoraa tukea sille, että datan saisi näppärästi OsmAndiin, niin tähän piti tehdä oma kotikutoinen ratkaisu.

HSL:n kaupunkipyöräjärjestelmässä dataa on helposti koneluettavassa muodossa saatavilla parista lähteestä. Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) kaupunkipyöräasemat avoindata.fi-palvelussa tarjoaa muutaman kerran vuodessa päivittyvän listan kaupunkipyöräasemista. Tämä päivitystahti on aivan liian harva suhteessa siihen, että mitä tahtia kaupunkipyöräasemien ominaisuudet muuttuu. Reaaliaikainen rajapinta HSL:n kaupunkipyöräasemien dataan löytyy Digitransit-palvelusta. Tässä haittapuolena on se, että sinne pitää erikseen rekisteröityä, jos haluaa käyttää virallisia rajapintoja, eikä GraphiQL-käyttöliittymän käyttämän rajapinnan takaisinmallinnus napostele.

OpenStreetMapista löytyvät Helsingin ja Espoon järjestelmien kaupunkipyöräasemat löytää seuraavanlaisella Overpass-kyselyllä:

node
  ["amenity"="bicycle_rental"]["network"="Helsinki&Espoo"]
  (60.13535, 24.69452, 60.2943, 25.18753);
out;
way
  ["amenity"="bicycle_rental"]["network"="Helsinki&Espoo"]
  (60.13535, 24.69452, 60.2943, 25.18753);
(._;>;);
out;

Koska OpenStreetMapin ref-tietueeseen on laitettu Digitransit-datan stationId-tietuetta vastaava kaupunkipyöräaseman numero, niin kaupunkipyöräasemien erojen tarkasteluun ei tarvitse aseman tietojen suhteen oikein minkäänlaista heuristiikkaa. Keskityin korjaamaan kaupunkipyöräasemien pyöräpaikkojen lukumäärää ja sijaintia, jotka on kumpikin suhteellisen helposti maastossa havaittavia ominaisuuksia.

HSL:n kaupunkipyörädatan virheellisyydet

Samalla kun korjasi OpenStreetMapin dataan kaupunkipyöräasemien tietojen virheellisyyksiä, niin tuli myös annettua HSL:lle palautetta virheistä heidän datassaan. Se olikin urakka, sillä erityisesti kapasiteetin osalta eroavaisuuksia siihen, että mitä on todellisuudessa kentältä löytyy, on suhteellisen paljon. Myös sijainti vaihtelee, välillä aseman ollessa tien toisella puolella, välillä enemmältikin.

Sijainti ja paikkojen lukumääräeroavaiset HSL:n kaupunkipyöräasemat kartalla
Kuva 4: HSL:n kaupunkipyöräasemat, joiden sijainti (sininen) ja paikkojen lukumäärä (pinkki) eroaa OpenStreetMapin datasta. Pääasiassa HSL:n data poikkeaa siitä, mitä maastosta löytyi.

Kuvassa 4 näkyy syyskuun 2023 alkupuolella käyttämäni kaupunkipyöräasemien sijainti- ja kapasiteettierojen visualisaatio OpenStreetMapin ja HSL:n datan välillä. Palautteesta huolimatta, HSL ei korjaa dataansa aina kuntoon. Tässä 4 kaupunkipyöräasemalla sijainti eroaa OpenStreetMapin sijainnista. Näistä 3 sijaintia on varmasti muistini mukaan ollut väärin HSL:n datassa, mutta en voi tietää ovatko he siirtäneet asemia paikkaan, joka heidän tietokannassaan on kirjattu. Vai ovatko he vain olleet reagoimatta antamaani palautteeseen. Mutta tämä ei tunnu olevan kuitenkaan tilanne kaikissa raportoimissani tapauksissa, niin epäilen tässä olevan jotain käsittelijä- ja aluekohtaista hajontaa siinä, miten toimitaan.

Lisäksi 12 aseman kapasiteetti erosi. Näillä asemilla pyöräpaikat on 2 tai 4 paikan rykelmissä, joten kaikki joiden kapasiteetti on pariton, on varmasti väärin. Näitä jostain syystä on ollut siellä täällä jatkuvasti ja niitä tulee lisää. Onko tässä takana jokin juttu, että HSL:n omasta tietokannasta tai käyttöliittymästä puuttuu keino merkitä jotain tiettyä ominaisuutta ja tätä yleensä yksi vajaa -kapasiteettia käytetään sitten johonkin tiedonvälitykseen? Vai onko kyse laskuvirheestä, kun nämä lukumäärät yleensä poikkeaa yhdellä enemmän mitä todellisuudessa? Mutta siinä tapauksessa luulisi +-1-jakauman olevan tasaisempi. Nyt se pääasiassa on yhden paikan verran enemmän mitä todellisuudessa. Luulin, että tässä voisi olla näppäilyvirheistäkin kyse, kunnes havaitsin tapauksen, jossa oli 0 ja 1 numerot eroavina, eikä pelkästään tavanomaiset vierekkäiset numerot. Joka tapauksessa näitä turhauttavia lukumääräerojakin on tullut raportoitua ja ne vähän satunnaisesti korjaantuu tai ei korjaannu HSL:n omaan dataan. Näitä paikkamäärävirheitä kuitenkin syntyy kesken kaupunkipyöräkauden jatkuvasti lisää.

Loppujen lopuksi kaupunkipyöräasemien tietojen ajantasalla pitäminen on vähän turhalta tuntuvaa taistelua. Nämä asemat kun säännönmukaisesti muuttuu massoittain kauden alussa ja myöskin kesken kauden. Lisäksi HSL:n palautejärjestelmä ei ole tehty sellaiseksi, että siellä olisi mahdollista erikseen ilmoittaa heidän omassa datassaan olevista virheistä. Riippunee käsittelijästä, että miten nämä korjauspyynnöt välittyy kentälle ja tietokantapäivityskykyiselle henkilölle.

Loppupohdintoja

Jonkun toisen ylläpitämän datan pohjalta voi kertaalleen käydä asioita läpi, mutta pidempiaikaisen ylläpidon toteuttamiseen tästä ei ole. Epätarkka data pysyy näissä lähdekartoissa kunnes omistava taho hoitaa sen kuntoon. Tämä taas riippuu siitä, että miten välitetty palaute kulkee ja kiinnostaa dataa ylläpitävässä organisaatiossa.

Vaikka sama epätarkkuusongelma periaatteessa pätee myös OpenStreetMapissa olevaan dataan, sitä sentään kuka tahansa pystyy muuttamaan ilman pitkiä tiedonvälitysketjua.

Katson nyt kummankin projektin olevan omalta osaltani paketissa ja en jatka näitä ensi kesänä. Helsingin kaupunki on suunnitelmien mukaan rakentamassa vuosittain yli 900 pyöräpysäköintipaikkaa seuraavat pari vuotta, joten toivottavasti tilanne päätyy sellaiseksi, että tulevaisuudessa ei tarvitse juurikaan turvautua tähän OpenStreetMapin dataan löytääksen vähemmän tutuilla alueilla laadukkaan pyöräpysäköintimahdollisuuden. Vaikkakaan tuo määrä vuodessa ei ole hirveän paljon, sillä pienillä 4-5 telineen pyöräpysäköintialueilla tuo tekee parhaimmillaankin luokkaa 100 erillistä pyöräpysäköintialuetta vuodessa jaoteltuna koko Helsingin kaupungin alueelle.

Määrätiedoiltaan puutteelliset pyöräparkit

Kuten aikaisemmassa Pyöräpysäköintimahdollisuudet kartalle -artikkelissa kirjoitin, kun pyöräilen tavanomaisilla asiointimatkoilla, niin pidän silmäni auki sen osalta, että josko havaitsisi uusia OpenStreetMapiin lisättäviä pyörätelineitä.

Overpass turbo näyttämässä pyöräpysäkkejä pääasiassa Helsinkiin rajatulla alueella.
Kuva 1: OpenStreetMapista rajatulla alueella löytyvät pyöräpysäköintialueet Helsingin seudulla.

Tänä keväänä lähdin erikseen täydentämään OpenStreetMapissa jo olemassaolevaa dataa. Otin projektiksi hakea kaikki OpenStreetMapista löytyvät kapasiteettitietopuutteiset pyöräptelineet noin suunnilleen kuvassa 1 näkyvältä alueelta. Ja käydä nämä läpi ja täydentää pyöräpysäkkien kapasiteetti, tyyppi ja se, että onko nämä katettuja vaiko ei. Olemassaolon lisäksi. Siinä sivussa tuli myös lisättyä kasoittain uusia telineitä kartalle, kun päädyin paikkoihin, joihin en olisi muuten mennyt.

Pyöräpysäköintipaikkojen määrän kehitys

OpenStreetMapin datasta voi sopivin kyselyin hakea, että miten erityyppisten pyöräpysäköintipaikkojen lukumäärä on muuttunut ajan saatossa. Kuva 2 näyttää sen, että miten tarkkailemallani alueella ajan saatossa tämä määrä vuoden 2021 alusta vuoden 2023 syyskuun 18. päivään mennessä on kehittynyt.

5 yleisimmän telinetyypin paikkamäärän kehitys tammikuusta syyskuuhun 2023.
Kuva 2: yleisimpien pyörätelinetyyppien paikkojen lukumäärän kehitys OpenStreetMapissa vuodesta 2021 asti. Huomaa, että tämä valehtelee verrattuna todellisuuteen, sillä wall_loops-tyyppiä on oikeasti luonnossa paljon enemmän.

Yleisin telinetyyppi tässä datassa on stands-tyypin teline, joka ilmaisee, että teline on runkolukittavaa sorttia. Siinä myös näkyy uudentyyppisten kaksikerroksisten two-tier-tyypin telineiden hidas lisääntyminen ja runkolukitusmahdollisuuden tarjoavien kiekonvääntimien mukaanotto safe_loops-arvolla. Harmi vaan, että safe_loops-tyypin telineet eivät ole oikein missään lisäyskäyttöliittymässä oletuksena valittavissa.

Jottei kenellekään jää epäselväksi, tämä on tyyppiesimerkki siitä, miten data valehtelee. Tässä on selkeä valintaharha, jonka olen myös aikaisemmin maininnut. Jätän surkeat kiekonväännintyyppiset pyörätelineet tarkoituksella lisäämättä kartalle, ellei kyseessä ole poikkeustapaus. Lisäksi tässä ei ole lisättynä taloyhtiöiden pyöräkellareita ja muita paikkoja, joihin ei ilman avainta pääse. Eikä myöskään pyöräparkkeja, joiden paikkojen lukumäärä ei ole helposti kvantifioitavissa.

Liitteenä pyöräpysäköintipaikkojen määrän kehityksen sisältävä data ja (muokkausta vaativat) ohjelmat tämän datan noutamiseksi ja käsittelemiseksi.

Pyöräparkkidatan ylläpito

Kun kartalla on nyt parisentuhatta pyöräparkkia, niin kysymys kuuluu, että miten näitä kannattaa ylläpitää? Iso osa lisätyistä telineistä on liikuteltavia, joten näiden paikkojen pysyvyys on vähintäänkin kyseenalainen ajan saatossa. Myös maahan pultattuja tai kiinteästi asennettuja telineitä katoaa erinäisistä syistä, kuten irrottamisen, hajottamisen tai infrastruktuurimuutosten seurauksena. Vähenemisen vastapainoksi telineitä voi luonnollisesti tulla lisää samaan kohtaan tai tyyppi voi vaihtua toiseksi, erityisesti siirrettävien telineiden osalta.

Yhtenä ylläpitotyökaluna on OpenStreetMapin paikkapisteen muutosaikaleima. Kun pyöräparkkitiedoissa jokin asia muuttuu, niin OpenStreetMapin aikaleima muuttuu myös sen seurauksena. Tämä tarjoaa helpon tavan hakea kauan aikaa sitten muokattuja paikkapisteitä seuraavantyyppisellä Overpass-kyselyllä:

node
  ["amenity"="bicycle_parking"](if: timestamp() < date("2019-01-01"))
  (60.13416, 24.67598, 60.26536, 25.1223);
out;

Aikaleima voi muuttua jonkun pienen korjauksen takia, mutta aikaleimakyselyllä saanee riittävän hyvällä tarkkuudella selville, että mitä kannattaa käydä tarkistamassa. Lisäksi StreetCompletessa on erillinen tehtävä pyöräpysäköinnin kapasiteetin kyselemiseksi, jonka tietoja kysytään uudestaan 4 vuoden välein. Tämä ei kuitenkaan uudelleenkysele pyöräpysäköinnin muita ominaisuuksia ja on tällä hetkellä rajoittunut vain bicycle_parking=stands ja bicycle_parking=wall_loops -tyyppisiin pyörätelineisiin.

OpenStreetMapissa on myös käytäntö sille, että mitä tehdä, jos jonkin kohteen tiedot täsmäävät kartassa oleviin ja mitään ei tarvitse muuttaa. Se on check_date-tietueen asettaminen nykyiseen päivämäärään. Harmi vaan, että ainakaan OsmAnd ei tarjoa tätä tunnettujen tietueiden nimien listalla, joten sen käyttö ei OsmAndissa ole niin helppoa kuin haluaisi.

Havaintoja

Vaikka tässä datassa kiekonväännintyyppiset telineet ei ole se lukumäärältään yleisin telinemalli, niitä kuitenkin löytyy todennäköisesti yhä eniten tarjoamaan pyörille pysäköintimahdollisuuksia. Erityisesti kun itse en lisää näitä telineitä OpenStreetMapiin muuta kuin poikkeustapauksissa. Tässä suhteessa OpenStreetMapin data on selkeästi harhaista verrattuna todellisuuteen, mutta sentään parempaan suuntaan kalleellaan.

Kun kohtaa taloyhtiöitä, joissa pyöräpysäköintiin on selkeästi telineiden osalta panostettu, niin ne suurimmaksi osaksi tuntuu olevan alueilla, jotka näyttää rakennetuilta tässä luokkaa viimeisen vuosikymmenen-parin aikana. Vanhempiakin taloja löytyy, jossa pihalla on kunnon telineet, mutta ne on enemmänkin poikkeus kuin sääntö.

Melkein mikään käyttämistäni karttasovelluksista tai sivustoista ei oikein näytä viivamaisia pyöräpysäköintejä. Nämä tuli sitten muutettua alueiksi, jotta, OpenStreetMapissa oleva data olisi myös oikeasti käyttökelpoista. Eikä aiheuta turhaa ihmettelyä, kun sattuu lisäämään toiseen otteeseen jonkun viivaksi merkityn jo olemassaolevan pyöräparkin.

Jatkoprojekteja

Tämä projektihan tavallaan jatkuu koko ajan, kun muut OpenStreetMapin käyttäjät lisäilee pyöräpysäköintejä kartalle ja ei välttämättä kirjaa kaikkia kiinnostavia tietoja osana paikkapisteen lisäystä. Vielä on silti yhä mahdollista tehdä isompia rykäisyjä OpenStreetMapin datan parantamiseksi.

Alunperin rajasin alueen, jolla teen tätä projektia sellaiseksi, että se kattaa noin suunnileen paikat, joiden lähistöllä kulkisin muutoinkin säännöllisen epäsäännöllisesti. Mutta siinä vaiheessa kun teki erikseen 60-70 kilometrin matkoja paikkoihin, joihin ei sillä hetkellä ollut muuta tarvetta mennä, niin tuli myös mieleen, että tarkkailtavan alueen laajentaminen ulottumaan pidemmälle länteen ja pohjoiseen voisi olla paikallaan. Itäisessä Helsingissä on tullut käytyä riittävän usein riittävän syvällä, että alueen laajentaminen sinne ei houkuttele.

Valitsin olemassaolevasta datasta sellaiset paikkapisteet, joista puuttui paikkojen määrän kertova capacity-tietue. Näitä puuttuvaistietuepaikkapisteitä voisi ainakin metsästää sen osalta, että käydään läpi paikat seuraavien tietueiden osalta:

  • Katettuna olosta kertova covered-tietue. Tämä tieto voi auttaa jotakuta hakemaan lähialueelta mahdollisesti katettuja paikkoja sateisella säällä.
  • Pyöräpysäköinnin typin kertova bicycle_parking-tietue puuttuu myös välillä, vaikka kapasiteetti olisi tiedossa.
  • Jotkut bicycle_parking=rack-arvon tietueet olisi usein parempi muuttaa stands tai wall_loops -arvoon.
  • Pääsyn täysin kieltävällä access=no-arvolla varustettujen paikkojen läpikäynti. Nämä yleensä olisi parempi varustaa access=private-arvolla.

Aikaisemmassa luvussa kuvattu pyöräpysäköintitietojen ylläpito läpikäymällä kauan aikaa sittten muokattuja paikkoja läpi on myös mahdollinen oma projektinsa.

Eri paikkatyyppien järjestelmällinen läpikäynti

Vähemmän yllättäen huomasin, että pyörätelineitä löytyy paikoista, joihin ihmiset luonnollisestikin menevät viettämään aikaa ja joita ylläpitävät tahot (yleensä kaupunki) huomioivat pyöräpysäköinnin tarpeet. Näitä paikkoja voisi järjestelmällisesti läpikäydän ainakin seuraavantyyppisten paikkojen osalta.

Näissä pienoisena ongelmana on se, että nämä vaativat jonkun OpenStreetMapista erillisen tietokannan kirjaamaan sen, että mitä paikkoja on läpikäyty. OpenStreetMapia kun ei juurikaan tule käyttää maastossa olemattoman tiedon säilömiseen. Tällaisen ylläpito käsin on hieman isompi urakka kuin mitä maastosta löytyvien paikkapisteiden puutteiden korjaaminen vaatii.

Erillisten tietokantojen synkronointi monen eri laitteen välillä on myös hieman haastavaa. Lähes kaikki läpikäymäni karttapalvelut eivät toimi kunnolla kuin selaimella. Kuitenkin tavallisesti käyttämäni OsmAnd näyttäisi tarjoavan parhaat toiminnot kirjausominaisuuksien osalta. OsmAndissa voi tuoda, muokata ja viedä GPX-muotoisia pisteitä, joiden avulla voi kirjata menemisiään. Tällä ominaisuudella voisi kuvitella saavan aikaan ainakin suhteellisen helposti päivitettävän henkilökohtaisen tietokannan läpikäydyistä alueista pienellä ohjelmallisella datankäsittelyllä.

Omaa sijaintiaan nauhoittamalla ja vertaamalla läpikäytävään dataan voisi myös saada kohtuullisen heuristiikan siitä, että mitä on tullut läpikäytyä.

Osaksi kartoitettujen asuinalueiden läpikäynti

Kun näitä eri paikkoja kävi läpi, välillä tuli vastaan tapauksia, joissa yhdessä korttelissa oli pyörätelineet OpenStreetMapissa, mutta ympäröivissä kortteleissa ei ollut. Näitä jos lähtee kartalta selailemaan, löytää todennäköisesti alueilta, joilta voi löytyä lisää OpenStreetMapista puuttuvia pyöräparkkeja.

Kalasataman kortteleita, joissa osassa on sinisin neliöin
merkittyjä pyöräpysäkkejä kartalla.
Kuva 3: parin umpikorttelin alueelta löytyvät pyöräparkit (siniset neliöt) vihjailevat, että ympäristöä kannattaisi käydä läpi lisämateriaalin toivossa.

Kuvassa 3 on esimerkki Kalasatamasta, jossa muutamasta korttelista löytyy kasoittain pyörätelineitä, mutta näiden ympäristössä on kasoittain kortteleita, joista ei ole yhtään telinettä kartalla. On mahdollista, että näissä tosiaan ei ole telineitä kartoitettavaksi, mutta on todennäköisempää, että telineitä vain ei ole lisätty kartalle. Näiden mahdollisten pyörätelineitä sisältävien alueiden löytäminen vaatii vähän vaivaa, sillä OpenStreetMapista puuttuvaa dataa on hieman hankala löytää automaattisin työkaluin.

Overpass-kysely

Lopuksi vielä tuodaan esiin pääasiallinen apuväline näiden puutteiden metsästämisessä. Se on Overpass-kysely, jolla nämä kapasiteetin suhteen täydennystä kaipaavat pyöräparkit löytyy. Se näyttää seuraavanlaiselta:

node
  ["amenity"="bicycle_parking"]["capacity"!~".*"]["access" !~ "private"]["access" !~ "permit"]["access" !~ "no"]["bicycle_parking" !~ "building"]["bicycle_parking" !~ "floor"]["bicycle_parking" !~ "informal"]["bicycle_parking" !~ "shed"]
  (60.13416, 24.67598, 60.26536, 25.1223);
out;
way
  ["amenity"="bicycle_parking"]["capacity"!~".*"]["access" !~ "private"]["access" !~ "permit"]["access" !~ "no"]["bicycle_parking" !~ "building"]["bicycle_parking" !~ "floor"]["bicycle_parking" !~ "informal"]["bicycle_parking" !~ "shed"]
  (60.13416, 24.67598, 60.26536, 25.1223);
(._;>;);
out;

Tämä hakee kaikki kuvassa 1 rajatun alueen pyöräpysäköinnit ja suodattaa niistä sellaiset näkyviin, jossa ei ole kapasiteettitietoa. Lisäksi tällä tehdään karsintaa sen osalta, että onko pyöräparkki sellainen, että sinne pääsee kulkemaan ja suodatetaan pois pyöräparkit, jotka eivät ole pyörätelinetyyppisiä. Kuva 4 näyttää sen, miltä tämän kyselyn palauttama data on suhteellisen loppuvaiheessa näyttänyt.

Overpass turbo näyttämässä kapasitietopuutteisia pyöräparkkeja ja
käytetty Overpass-kysely.
Kuva 4: loppuvaiheen kapasiteettipuutteisia pyöräparkkeja kartalla läpikäytäväksi ja käytetty kysely.

Jäljellä on tätä kirjoittaessa enää paikkoja, jotka ovat tällä hetkellä työmaita tai ovat sitten paikassa, jonne ei ole ollut menoa, kuten Suomenlinna.

Lisäilen ja päivittelen OpenStreetMapiin pyörätelineitä menetelmin, jotka on muuttuneet ajan saatossa, kun olen löytänyt uusia käytäntöjä ja sovelluksia tähän hommaan. OpenStreetMapin wikissä on myös kattava yleisen tason esitys siitä, että mitä kaikkia menetelmiä on yleisellä tasolla kartoittamiseen tarjolla, josta voi myös hakea vinkkejä.

Seuraavissa luvuissa tarkastellaan hieman eri lähestymistapoja pyöräpysäköintimahdollisuuksien syöttämiseksi OpenStreetMapiin, joita olen itse käyttänyt saadakseni pyörätelinetiedon lisäämisen OpenStreetMapiin suhteellisen vaivattomaksi. Näitä menetelmiä voi hyödyntää myös minkä tahansa muun paikkapistetyypin lisäämisessä OpenStreetMapiin.

Varusteet

Liikun yleensä ympäriinsä sähköavusteisella polkupyörällä. Minulle on tärkeämpää löytää ja päivittää pyöräilyyn liittyviä paikkapisteitä kuin saada joltain tietyltä alueelta mahdollisimman kattavaa karttaa aikaiseksi. Joten polkupyörä on tässä tapauksessa se loogisin liikkumisväline.

Aluksi välineistössä oli pelkästään kännykkä, mutta sitten erikseen hankin 8” täppärin pääasialliseksi OpenStreetMap-navigointi- ja -lisäyslaitteeksi. Tämä kulkee pyörän tangossa RAM-kiinnikkeillä (kuva 1), joka mahdollistaa koteloriippumattoman kiinnityksen. Tällä hoituu suurin osa työsarasta, kun kentällä lisäilee ja tarkistaa paikkapisteitä sitä mukaa, kun niitä tulee vastaan.

Kuva pyörän tangosta, josta löytyy kaiutin, juoma ja täppäri
Kuva 1: esimerkki kartoituksessa käytettävistä varusteista pyörän tankoon kiinnitettynä.

Lisäksi kentällä ollessa kännykkä kulkee taskussa, jotta sen saa nopeasti käyttöön siinä tapauksessa, että pitää kuvata jotain jälkikäteistä lisäämistä varten. Kännykkä ei ole pyörän tangossa kiinni sen takia, että huonommilla pinnoilla kännykän kameralla on tärinästä johtuva hajoamisriski. En kanna mukanani varavirtalähteitä tai muita pidemmillä kartoitusreissulla hyödyllisiä varusteita, koska omat kartoitukseni tapahtuu yleensä osana normaalia liikkumista tai parin tunnin erillisinä reissuina hyvällä ja lämpimällä säällä.

Kotona isommanpuoleiset jälkikäteinen OpenStreetMapin muokkaaminen hoituu usein koneella, jossa on vähintään 2 näyttöä käytössä ja erillinen hiiri. Läppärin kosketuslevyä käyttäen OpenStreetMapin muokkaus on suhteellisen tuskaista ja vaihtelu kuvien, videoiden ja muokkaussovelluksen välillä vie turhan paljon aikaa.

Paikkapisteiden lisääminen jälkikäteen

Työpöytäkäyttöön suunnitellut editorit iD ja JOSM muodostaa suurimman osan OpenStreetMapin muokkauksista globaalisti ja näitä minäkin käytin aluksi.

Käytännössä homma meni niin, että otin ensiksi videon kännykällä, tämä kun aktivoi kännykän paikannusominaisuudet, ja sen jälkeen yhden muutaman kuvan, jotta yksittäisiin kuviin rekisteröityisi paikkatieto. Muutama ensimmäinen kerta meni pelkillä kuvilla, mutta se osoittautui huonoksi ratkaisuksi sen suhteen, että pelkistä kuvista katsomalla pyörätelineitä on hankala sijoittaa paikalleen jälkikäteen.

Kuva pyörätelineistä paikkatiedon hyödyntämistä varten.
Kuva 2: summittaisen paikkatiedon sisältävä kuva telineistä.
Videoesimerkki pyörätelineistä ja niiden ympäristöstä
Video 1: pyörätelineet ja näiden ympäristö kuvattuna videolle.

Videossa (esimerkki videossa 1) tuli kuvattua ympäristöän ominaisuuksia sen verran, että telineiden suhteellinen sijainti maamerkkeihin nähden on helpompi määrittää myöhemmin. Lisäksi tuli puhuttua telineiden tai paikkojen lukumäärä ja se tieto, että onko telineet katettuja vaiko taivasalla.

Paikkatiedon sisältämä kuva (esimerkki kuvassa 2) tai kuvat auttaa jälkikäteen siinä, että nämä voi tuoda JOSMiin (kuva 3), joka osaa lukea kuvista paikkatiedon ja asettaa ne kartalle. Telineiden tarkkaa sijaintia näistä kuvista ei yleensä ole mahdollista saada tietoon, kun telineet yleensä sijaitsee urbaaneissa kanjoneissa. Mutta summittainen sijainti liitettynä kuvattuun videoon auttaa virkistämään muistia, että missä nämä tarkalleen oli.

JOSMiin tuotu paikkatiedon sisältävä kuva pyörätelineistä
Kuva 3: JOSMiin tuotu paikkatiedon sisältävä kuva pyörätelineistä.

Varsinaisen pyörätelineiden kuvaamisen ja OpenStreetMapiin lisäämisen välillä voi mennä helposti useampi viikkokin riippuen siitä, että paljonko materiaalia tuli hankittua ja mikä on oma OpenStreetMapin päivitysjaksaminen. Jälkikäteinen pyöräpysäköinnin lisääminen nimittäin vie joskus saman verran aikaa kuin pidempi materiaalinhankintareissu, sisältäen siirtymät.

Paikkapisteiden lisääminen kentällä

Suurin osa pyöräpysäköintialueista sisältää sen verran vähän pyörätelineitä, että ne voi hyvällä omatunnolla lisätä yhtenä pisteenä kartalle. Tässä tapauksessa usein kokonaisuutena nopein vaihtoehto on jälkikäteisen lisäämisen sijaan lisätä paikkapiste suoraan kentällä OpenStreetMapiin. Sillä edellytyksellä, että varsinainen lisääminen kentällä olevalla laitteella ei juurikaan vie aikaa.

Kentällä ollessa tulee koettua samat ongelmat paikkatiedon suhteen mitä jälkikäteisessä paikkapisteiden lisäämisessä. Pyörätelineet ja muut kiinnostavat paikkapisteet yleensä sijaitsee urbaaneissa kanjoneissa, jolloin käytetyn laitteen kuvittelema paikka heittää helposti kymmenillä metreillä ideaaliolosuhteiden muutaman metrin sijaan. Ellei ole valmis käyttämään tuhansia euroja ammattilaistason laitteisiin ja mahdollisesti aikaavieviä mittausmenetelmiä.

Realistisena käytettävänä laitteena kentällä on joko kännykkä tai täppäri, joissa datan syöttäminen on suhteellisen hidasta ja kömpelöä. Joten tavanomaisessa paikkapisteiden lisäämisessä syötettävän tietomäärän tulisi olla mahdollisimman vähän toimintoja vaativaa. Tätä tuskaa helpottamaan eri sovelluksissa on eri lähestymistapoja ja rajoitteita, joita tarkastellaan sovelluskohtaisesti seuraavaksi.

Vespucci

Vespucci on suhteellisen monipuolinen OpenStreetMap-editori mobiililaitteille, jolla voi luoda pistemäisten paikkapisteiden lisäksi myös alueita. Valitettavasti sen käyttöliittymä on turhan raskas nopeaan paikkapisteiden lisäämiseen ja muokkaamiseen kentällä verrattuna vaihtoehtoihin. En tarkastele Vespuccin ominaisuuksia tätä enempää, sillä laajemmat alueina käsiteltävät pyörätelinekokonaisuudet hoituu helpommin kuvaamalla alue ja lisäämällä tiedot jälkikäteen työpöytäsovelluksella.

OsmAnd

OsmAnd tarjoaa päätoimintoinaan verkkoyhteydettömät kartat ja navigaatiomahdollisuuden. OpenStreetMapin muokkaustoiminnallisuus ei ole oletuksena päällä, mutta tarjoaa suhteellisen joustavan käyttöliitymän pistemuotoisten paikkapisteiden lisäämiseen ja muokkaamiseen.

Omassa käytössäni OsmAndin Quick Action -toiminnallisuus on osoittautunut parhaaksi lähestymistavaksi. Quick Actioneilla saa halutunlaisten paikkapisteiden lisäämisessä ja tarkastelussa tarvittavan yleisimmät toiminnot tehtyä parilla täpäytyksellä. Tämä mahdollistaa sen, että uusien pyörätelineiden lisääminen vie noin suunnilleen saman verran aikaa kuin ympäristön kuvaaminen veisi jälkikäteistä lisäämistä varten. Usein jopa vähemmän aikaa. Yleensä sijainnin lisäksi valmiiksi täytettyyn tunnisterunkoon pitää vain kirjata telineistä johdettava pysäköitävien pyörien lukumäärä.

OsmAndin Quick Action -näkymä kohdistettuna nykyiseen sijaintiin.
Kuva 4: OsmAndin Quick Action -näkymä kohdistettuna nykyiseen sijaintiin. Lisäksi tässä on erikseen korostettu paikkapistetyyppi, jotka ei välttämättä piirry käytetyllä kartan näkymällä.
OsmAndin Quick Action -näkymä sijainti korjattuna ja kartta hieman loitonnettuna
Kuva 5: OsmAndin Quick Action -näkymä sijainti korjattuna ja kartta hieman loitonnettuna.
OsmAndin tietojensyöttöruutu, jossa kysytään pysäköitävien pyörien määrää (capacity-tunniste)
Kuva 6:OsmAndin tietojensyöttöruutu, jossa kysytään pysäköitävien pyörien määrää.
OsmAndin tietojensyöttöruudussa valmiiksi syötetyt harvemmin vaihtelevat tunnisteet (bicycle_parking, covered, access, fee)
Kuva 7: OsmAndin tietojensyöttöruudussa valmiiksi syötetyt harvemmin vaihtelevat tunnisteet.

Kuvista 4-7 näkee sen, että seuraavat vaiheet OsmAndin Quick Action -nappulan painamisen jälkeen tarvitaan uuden paikkapisteen lisäämiseksi:

  • Kuva 4: lisättävän paikkapisteen mahdollinen sijainti on kohdistettuna nykyiseen sijaintiin. Tätä yleensä pitää hieman korjata ja OsmAndin mielivaltaiseen tarkkuuteen pääsevä näkymä tarjoaa tähän hyvät työkalut. Lisäksi tässä on erikseen tuotu näkyviin oranssilla paikkapistetyyppi, jollainen ei välttämättä ensisijaisesti piirry käytetyllä kartan loitonnustasolla OsmAndissa.
  • Kuva 5: lisättävän paikkapisteen sijaintia on korjattu ja karttanäkymään mittakaavaa muutettu sopivaksi.
  • Kuva 6: uuden paikkapisteen lisäämistä varten on valmis runko, josta puuttuu pelkästään tieto siitä, että montako pyörää pystyy pysäköimään tähän pyöräpysäköinti-tyyppiseen paikkapisteeseen. Jos yhtään tunnistetta ei jätä tyhjäksi, niin OsmAnd ei edes näytä tätä ruutua. Mutta pysäköitävien pyörien määrä vaihtelee sen verran usein, että tämän syöttäminen joka kerta on hyvä idea. Muita tunnisteita voi myös korjata tässä samalla, jos ne poikkeaa oletuksista.
  • Kuva 7: harvemmin muuttuvat tunnisteet lisättävässä pyöräpysäköinnissä. Näitä iD-editori kyselee oletuksena ja monia näistä käytetään eri kartoissa ja karttakerroksissa kertomaan hieman pyöräpysäköinnin ominaisuuksista.

Jos näillä tunnisteiden oletusarvoilla pärjää, niin uuden paikkapisteen syöttäminen OsmAndilla on tosiaan todella nopeaa, joka vaatii alle 10 painallusta. Jos taas tietoja pitää usein korjata, niin OsmAnd ei ole kaikista kätevin tähän, sillä kyllä-/ei-tyyppiset arvotkin pitää erikseen kirjoittaa näihin kenttiin. Mutta omassa käytössäni tämä on osoittautunut nopeimmaksi ja vaivattomimmaksi tavaksi syöttää uusia paikkapisteitä.

Every Door

Every Door on mobiilisovellus, jonka käyttöliittymä on erikseen optimoitu paikkapisteiden muokkaamista ja lisäämistä silmälläpitäen. Every Door tarjoaa eri näkymiä paikkapisteiden tarkastelua varten (kuvat 8 ja 9) ja tarjoaa etukäteen määriteltyjä valintoja uuden paikkapisteen lisäämiseksi, kuten yleisimmin käytetyt tunnisteet paikkapisteelle (kuva 10). Tämä tarjoaa kätevän käyttöliittymän siinä tapauksessa, että aktiivisesti lisäilee ja muokkaa monentyyppisiä paikkapisteitä kännykällä.

Kuva 8: Every Doorin paikkapistenäkymä, jossa on suodatettu maastoon liittyvät paikkapisteet näkyviin.
Kuva 9: Every Doorin paikkapistenäkymä, jossa on suodatettu palveluihin liittyvät paikkapisteet näkyviin.
Kuva 10: pyöräpysäköintityyppisen paikkapisteen datansyöttöruutu.

Omassa käytössäni Every Door ei ole osoittautunut yhtä käteväksi kuin OsmAnd. Every Doorissa olemassaolevat paikkapisteet jakautuu kahteen eri näkymään, joiden ennaltamäärättyjä valintoja ei voi vaihtaa. Lisäksi uusien rajatuntyyppisten paikkapisteiden syöttäminen ei ole yhtä kätevää kuin OsmAndissa. Rasteripohjainen karttanäkymä ei myöskään ole yhtä mukava katsoa kuin OsmAndin suhteellisen mielivaltaiseen tarkkuuteen yltävä vektoripohjainen kartta. Every Doorista puuttuu myös kaikenlaisia muita pieniä ominaisuuksia, joita OsmAndista löytyy. Ottaen kuitenkin huomioon että tämä on suhteellisen uusi yhden henkilön projekti, tulevaisuudessa tämä voi kehittyä melkoisen käteväksi sovellukseksi OpenStreetMapin muokkaamiseen.

StreetComplete

StreetComplete on OpenStreetMapin muokkaamisen pelillistävä sovellus, joka on tarkoitettu täydentämään olemassaolevien paikkapisteiden tietoja. StreetCompletessa puuttuvia tietoja kysytään yksi kerrallaan ja vastausvaihtoehtoja usein tarjotaan rajattu määrä. Pyörätelinetyyppisten paikkapisteiden osalta StreetCompletella voi täydentää seuraavia ominaisuuksia:

StreetComplete tarjoaa nopean tavan täydentää näitä tietoja, sillä siinä paikkapisteen valinta on suhteellisen mutkatonta ja heti pääsee täydentämään kysyttyä ominaisuutta. StreetCompleten lähestymistapa tietojen täydentämiseen on suhteellisen rajoittunut, mutta ajaa asiansa olemassaolevien pyöräpysäköintipaikkapisteiden suhteen.

Loppupäätelmiä

Jos erikoistuu hyvin rajattunlaiseen paikkapistevalikoimaan, kuten minä teen, niin kentällä on hyvinkin nopeasti ja vaivattomasti mahdollista lisätä paikkapisteitä OpenStreetMapiin. Tähän käyttökelpoisin sovellus omassa käytössäni OsmAnd+ (maksullinen versio OsmAndista), joka tarjoaa pikavalinnat uusien paikkapisteiden lisäämiseen. Joissain erikoistapauksissa JOSMin tai iD:n ominaisuuksia tarvitaan, mutta suurin osa pyörien pysäköintiin liittyvien paikkapisteiden lisäyksistä ja muokkauksista hoituu näihin turvautumatta.

Olemassaolevien paikkapisteiden muokkaus myös sujuu OsmAndilla joustavasti, vaikkakin hieman vaivalloisesti. Lisäksi OsmAnd tarjoaa reittien avulla saa tehtyä merkintöjä siitä, että mitkä olemassaolevat paikkapisteet tai paikat vaativat lähempää tarkastelua. Tämä kuitenkin vaatisi toisen artikkelin.

Posted by Barro on 12 June 2023 in Finnish (Suomi). Last updated on 25 June 2023.

Loin joskus yli 10 vuotta sitten OpenStreetMap-tunnuksen ja tein silloin yhden päivityksen. Silloin ei oma halvalla hankittu ainoa älypuhelimeni oikein soveltunut käytettävyytensä puolesta OpenStreetMapin datan keräämiseen ja muutenkin työkalut tällöin oli käytettävyysmielessä vähän mitä sattuu.

Sitten pari vuotta sitten tuli vastaan tilanne, jossa yritin keksiä, että mihin pysäköidä pyörä Helsingin keskusta-alueella lähelle määränpäätä siten, että sen saisi järkevästi rungosta lukittua. Kun tajusin, että tämän datan voisi olla hyvä löytyä OpenStreetMapista, niin aloitin sitten oman projektin pyöräparkkien kartoittamiseksi alueilta, joilla liikun.

Valitaan mitä kartoitetaan

OpenStreetMap on loputon suo sen suhteen, että mitä kaikkea siinä voi kartoittaa. Päätin itse rajata oman panokseni koskemaan noin suunnilleen seuraavia tilanteita:

  • Lisätään kartalle pääasiassa runkolukittavia pyörätelineitä. Perinteiset kiekonväännintyyppiset helposti siirrettävät telineet, joita löytyy ripoteltuna sieltä täältä saa jäädä lisäämättä.
  • Poikkeuksena tilanteet, jossa kyseinen teline on jo kartalla ja se tarvitsee tietojen päivitystä. Tai jos näitä kiekonväännintyyppisiä telineitä on paljon yhdessä paikkaa.

Nämä rajaukset siksi, että se vähentää työmäärääni ja ylläpitää paremmin mielenkiintoa OpenStreetMapin päivittämiseen. Osaksi tämä on myös arvovalintakysymys, sillä jos siinä on edes teoreettinen mahdollisuus, että tuomalla OpenStreetMapiin esiin hyviä ratkaisuja yli huonojen, joku voi hyödyntää tätä tietoa omassa päätöksenteossaan. Käytän myös itse aina välillä kartalle lisäämääni tietoa hyväkseni. Omassa käytössä luonnollisesti suosin sitä, etten joutuisi kärsimään huonolaatuisista ratkaisuista.

OpenStreetMapin käytössäolevat tägit ei kuitenkaan erottele pyöräpysäköinnin laatua Kaupunkifillari-blogin Heikoin lenkki pitää olla oma lukko-artikkeli kuvausten tasoisesti. Eipä noita parempia telineratkaisuja aina silmämääräisesti aina pystyisi määrittämään, jollei etukäteen tunne telinemallia ja sen yksityiskohtia, mutta naurettavat pelkillä pulteilla kiinniolevat yksittäiset telineet voisi periaatteessa jotenkin rekisteröidä.

Tässä myös vinkki jokaiselle, joka harkitsee OpenStreetMapin pariin hyppäämistä. Kannattaa aluksi rajata se mitä tekee, että ei joudu ylikuormitetuksi työmäärän suhteen. Kaikki uusi data OpenStreetMapin tietokannassa on kuitenkin enemmän jollekin höydyksi kuin se, että sen jättäisi lisäämättä. Erityisesti kun nykyään löytyy pelillistettyjä tapoja päivittää OpenStreetMapista löytyvien tietojen yksityiskohtia StreetCompleten muodossa.

Tiedonkeruu ja datan päivittäminen

Datan kerääminen OpenStreetMapin päivittämistä varten on suhteellisen yksinkertainen homma, mutta jotta sen saisi tehtyä mahdollisimman vaivattomasti ja luotettavasti, niin minulle on pyöräparkkien lisäämisen suhteen muodostunut seuraavanlainen lähestymistapa:

  1. Laske telineiden lukumäärä. Isoissa pyörätelinerykelmissä lukumäärän laskeminen tulee välillä tehtyä videota nauhoittaessa.
  2. Kännykkä esiin ja ala kuvaamaan videota itse telinerykelmästä ja sen ympäristöstä, jotta kyseinen rykelmä on mahdollista sijoittaa kutakuinkin kartalle. Hyvinä yksityiskohtina on katupuut, liikennemerkit ja rakennusten kulmat, jotka helpottaa pyöräpysäköinnin sijoittamista kartalle.
  3. Ota pari kuvaa sen jälkeen, kun telineistä ja ympäristöstä on otettu video. Tämä tässä järjestyksessä siksi, että videon kuvaaminen käynnistää kännykän paikkatiedon keräystoiminallisuuden ja se ehtii tarkentamaan kuviin kirjattavaa sijaintia sen aikaa, mitä videota kuvataan. Mutta usein tämä sijaintieto osoittaa rakennusten vieressä päin honkia, niin luotan kuvattuun videoon enemmän kuin kuvien metadatasta löytyvään sijaintitietoon.
  4. Tallenna videot ja kuvat ja palaa niihin sitten, kun löytyy erikseen motivaatiota käydä näitä läpi iD:n tai JOSMin avulla. Tässä voi mennä joskus viikkojakin, jos näitä pyöräparkkeja on tullut kuvailtua enemmälti. Tägityksen suhteen pyrin aina lisäämään ne tiedot, mitä iD oletuksena kysyy.

Tämä videonkuvaamislähestymistapa perustuu siihen, että ympäristössä on riittävästi yksityiskohtia jo valmiiksi kartalla. Erityisesti rakennetussa ympäristössä rakennusten vieressä, jossa suurin osa pyöräparkeista sijaitsee, kännykän antama sijaintitieto heittelee välillä melkoisestikin. Tämä tapa perustuu pitkälti siihen, että jotkut muut on tehneet sen kaikista hankalimman työn rakennusten ja muiden ympäristön yksityiskohtien suhteen.

Välillä jos kyseessä on pieni muutamasta pyörätelineestä koostuva pyöräpysäköintialue ja minulla ei ole kiirettä minnekään, niin päivitys tulee tehtyä kentällä OsmAndin avulla. Tämä on myös kätevä silloin, kun tarkistaa OpenStreetMapissa olemassaolevien pyöräpysäköintialueiden tietojen oikeellisuutta, sillä niitä aina välillä siirretään tai poistetaan.

Pyöräparkkikapasiteetin seuranta

Kiinnostuksen vuoksi aina välillä katson overpass turbo -kyselyiden avulla, että missä olisi täydennettävää ja mikä on nykyinen pyöräpysäköintipaikkojen tilanne. Nämä kyselyt on rajattu alueelle, jotka on sellaisia, että voisin kuvitella aina joskus käydä korjaamassa puutteita siellä, kun sopiva päivä tulee. Pääkaupunkiseudun ytimen ympäristössä.

Kapasiteettipuutteisten pyöräparkkien haku, joiden tietoja kannattaa täydentää tulevaisuudessa:

node
  ["amenity"="bicycle_parking"]["capacity"!~".*"]["access" !~ "private"]["bicycle_parking" !~ "building"]["bicycle_parking" !~ "floor"]
  (60.13416, 24.67598, 60.26536, 25.1223);
out;

OpenStreetMapiin merkityt pyöräparkit:

node
  [amenity=bicycle_parking]
  (60.13416, 24.67598, 60.26536, 25.1223);
out;

Pyöräparkkien paikkojen kokonaismäärän laskeminen GeoJSON-vientiin perustuen:

jq -r '.features[].properties.capacity' "$FILENAME" | grep -v null | awk '{SUM += $1} END {print SUM}'

Tässä viimeisen alle 2 kuukauden aikana kartalle tuolla alueella on kirjattu noin 2500 uutta paikkaa, mitä on tullut tätä seurattua.

Haasteita tietojen päivityksen suhteen

Toisin kuin autojen pysäköimisen kanssa, pyöräpysäköinnin julkisuustietoja ei ole merkitty lähes koskaan mihinkään. Tämä harvemmin on ongelma, mutta aina minulle ei ole selvää, että sijaitseeko joku pyöräpysäkki yksityisalueeksi luokiteltavassa paikassa, jonne pysäköinti vaatii erillisen syyn tai luvan.

Toinen ongelma on määritellä se, että onko pyöräparkki katettu vaiko ei. Ei ole mitenkään harvinaista, että telineet on asetettu sellaiseen kohtaan, että pyörä on periaatteessa katettu, mutta käytännössä katos ei suojaa pyöriä sateelta tai lumelta.

Näitä kumpaakin tietoa käytetään esimerkiksi CyclOSM-karttakerroksessa siihen, että millaisen merkin se piirtää pyöräpysäköinnin kohdalle.

Sitten on näitä ongelmia sen suhteen, että mitä tyyppiä joku erikoisempi pyörätelinemalli on ja että miten telineiden sijoittelu tai osittainen rikkoutuminen vaikuttaa alueen kartalle lisättävään kapasiteettiin. Mutta nämä ei vaikuta samassa määrin siihen, että miten telinerykelmä dataa hyödyntävissä sovelluksissa piirretään kartalle.

Varustelukierre

Urheilussa ja monissa harrastuksissa on aina riski joutua varustelukierteeseen, jossa ajautuu hankkimaan yhä kalliimpia varusteita marginaalisen hyödyn saamiseksi. Itsekin on tullut katsottua kaikenlaisia varusteita, joilla saattaisi saada pientä parannusta sen suhteen, että miten kätevää uusien pyöräparkkien lisääminen on. Koska kuljen yleensä polkupyörällä, niin siihen on tullut kiinnitettyä tavaraa ja saisi myös tarvittaessa lisää sitä. Tässä näistä mahdollisista kartoituskokemusta parantavista lisävälineistä muutamia:

  • Satelliittipaikannuksen sisältävä toimintakamera, joka rekisteröisi nykyisen sijainnin osaksi videota. Tällä pitäisi pystä nopeasti tekemään aikajanalle merkintöjä pyöräparkin olemassaolosta yhdellä napinpainalluksella. Ideana olisi nopeuttaa itse muistiinpanoprosessia, joka nyt vaatii aina kännykän esiinkaivamisen ja erillisen kuvaamisen. Jälkikäsittely kuitenkin pitäisi pystyä automatisoimaan ohjelmallisesti.
  • 360-astetta kuvaavan kameran. Tällä ideana olisi pystyä saamaan nopeasti ympäristöstä yleiskuva ilman, että tarvitsee itse pyöriä. Erityisesti yhdistettynä videokuvaan pitäisi voida vain pyöräillä paikalle ja saada kuva ympäristöstä ilman erillistä panostusta siihen.
  • Kännykkää isommalla sensorilla varustetun kameran, jotta pimeäkuvausominaisuudet vähässä valossa olisi parempia. Nyt on muutaman kerran jääneet jotkut paikat lisäämättä, kun jälkikäteen katsottuna videokuvasta ei aina näe kunnolla ympäristön yksityiskohtia.
  • Kännykkä, joka tukee GPS:n monitaajuutta uuden L5-taajuuden muodossa. Tämän pitäisi myyntipuheiden mukaan parantaa GPS:n tarkkuutta ja luotettavuutta erityisesti kaupunkikäytössä. Toisaalta, nykyiset kännykät tukee muitakin satelliittipaikannuspalveluita, kuten Galileoa, niin tällaisen ominaisuuden käytännön vaikutus tarkkuuteen on vähän epäselvä.
  • Erillinen vastaanotin satelliittipaikannusta varten, jolla toivottavasti pääsisi kännykkää tarkempiin tai nopeampiin sijaintitiedon päivityksiin. Näitä on useampia ja ne toimii monesti Bluetoothin yli. Mutta en ole löytänyt vastausta siihen, että pystyykö näitä suoraan käyttämään kännykässä ilman, että se vaatii erillistä tukea sovellukselta.
  • Pieni Bluetooth-näppäimistö, jotta datan syöttäminen kentällä olisi nopeampaa. Mutta sopivaa kokoa olevia näppäimistöjä ei oikein tunnu löytyvän, jotka vielä mahtuisi pyörän ohjaustangon asettamaan rajalliseen tilaan.

Mitään näistä ei ole tullut hankittua ihan vaan sen takia, että liikutaan varusteiden hinnoissa, jotka eivät ole minulle perusteltuja tämän harrastuksen budjetin suhteen. Ainakaan vielä.

Oikeastaan ainoa erillinen asia, joka on tullut hankittua tämän harrastuksen seurauksena on halpa 8” täppäri ja sille kiinnike pyörän ohjaustankoon. Tällä on helpompi tehdä lennossa päivityksiä kuin kännykällä, se on halvempi hajottaa kuin kännykkä ja sillä ei tarvitse välittää, että pyörän tärinä hajottaisi kameran, kun kyseisen laitteen kameraa ei tule käytettyä mihinkään muuhun. Toisaalta nälkä kasvaa syödessä ja halvan täppärin hitaus alkaa olla jo sen verran ärsyttävä, että jossain vaiheessa varmaan tulee päivitettyä tehokkaampaan. En kuitenkaan täppäriä hankkiessa odottanut, että sillä olisi näin merkittävä myönteinen vaikutus OpenStreetMapin päivittämismukavuuteen ja yleisesti navigointiin.

Posted by HSL_HRT on 31 March 2023 in Finnish (Suomi).

Nyt osui tielleni sen verran kiehtova ja kimurantti kartoitustapaus, että totesin että tätä olisi hyvä avata tällaisessa päiväkirjaformaatissa tarkemmin jo senkin vuoksi että OSM:in tageissa voidaan vaikka viitata tänne lisätietojen osalta. Tämä tarina on samalla osoitus siitä ettei se kohteen oikean nimen löytäminen meille OSM-kartoittajille aina suinkaan niin helppoa ole. Se on mielestäni myös opettavainen tarina siitä miten ei ehkä kannattaisi menetellä kohteiden nimeämispolitiikan osalta, jos haluaa sen olevan selkeä ja johdonmukainen.

No, asiaan. Minulle tämä tapaus lähti purkautumaan siitä kun silmiini osui tämä karttailmoitus Helsingin Länsi-Pasilassa “This park is called “Susannanpuisto”; Sannanpuisto is north of Maistraatinkatu 2.” Huomasin tämän ilmoituksen olevan kytköksissä toiseen pari sataa metriä pohjoisempana olevaan karttailmoitukseen.

Jo pikaisen perehtymisen jälkeen totesin että tässä on nyt jotain hyvinkin erikoista ja niin totisesti olikin. Kaikkia vaiheita ja oivaltamisia en ala tässä järjestyksessä käymään läpi. Tarkempi tapahtumaketju muiden kommentteineen on kyllä luettavissa tuossa ensin mainitussa karttailmoituksessa.

Tässä kuitenkin lyhyt yhteenveto ns. lopullisista havainnoista …

Tämä pohjoisempi puistoalue on merkitty asemakaavaan puistona, jonka virallinen nimi on “Susannanpuisto”. Tuon puiston sisällä sijaitsee “leikkipuisto Sanna”. Tämä on puolestaan kilvitetty mastossa muotoon “Asukaspuisto Sanna” ja paikallisen asukin mukaan yleisesti tunnettu käyttäjiensä toimesta Sannanpuistona. 100 metriä etelämpänä olevalla puistikolla ei ole virallista nimeä, mutta sen sisällä sijaitsee “leikkipaikka Sannanpuisto” ja sen vieressä “Päiväkoti Susanna”, jonka asukkaat tiedän ko. leikkipaikkaa hyvinkin ahkerasti hyödyntävän, sillä olen itsekin tuosta kulkenut työmatkallani usein ohi - onnelisen tietämättömänä tästä monitahoisesta nimivyyhdistä.

Sitten vielä hieman taustoitusta yllämainittuihin kuvioihin. Kaupunkiympäristön toimiala vastaa teiden, katujen ja puistojen nimeämisestä kun taas kasvatuksen- ja koulutuksen toimiala leikkipuistojen ja leikkipaikkojen nimeämisestä. Tässä yhteydessä näiden tahojen välinen nimien synkronointi olisi ehkä voinut onnistua hieman paremminkin.

Selvisi myös että tuo kilvissä mainittu Asukaspuisto Sanna oli vanhentunut nimitys leikkipuisto Sannalle. Helsingin keskisellä alueella kaikki leikkipuistot olivat nimittäin aikoinaan virallisesti asukaspuistoja. Myöhemmin kuitenkin linjattiin, että kaikki käyttävät leikkipuisto-nimeä, mutta osa kylteistä kuten tämä jäi kuitenkin maastoon.

Mielestäni suurin nimeämispoliittinen virhe on tässä yhteydessä käyttää foneettisesti noin lähellä toisiaan olevia nimiä Sanna & Susanna tuolla tavalla ristiin ja vieläpä maantieteelisesti näin lähellä tosiaan olevissa kohteissa. Valitettava tosiasia tässä yhteydessä on se että sekä leikkipuisto ja asukaspuisto termeinä sisältävät puisto-sanan joka aiheuttaa vain lisää hämminkiä etenkin kun tässä oli tapaus jossa leikkipuisto sijaitsi puiston sisällä ja näillä sitten oli vieläpä keskenään eriävät nimet.

Ei ihme että nimet olivat hieman solmussa OSM:inkin puolella ja aiheuttivat ylläpitäjille useita sekaannuksia. No, nyt nuo nimet pitäisi olla OSM:ssa oikaistu niin pitkälle kuin mahdollista. Tarkentavat note- ja description-tagit tulivat kyllä tässä tapauksessa hyvinkin tarpeeseen ja sieltä löytyy mm. viittauksia tähän päiväkirjamerkintäänkin.

Markku Huotari, paikkatietoasiantuntija, HSL

Location: Länsi-Pasila, Pasila, Keskinen suurpiiri, Helsinki, Helsingin seutukunta, Uusimaa, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Manner-Suomi, Suomi
Posted by HSL_HRT on 16 March 2022 in Finnish (Suomi).

Viime viikolla OpenStreetMap nousi Suomessa otsikoihin kun HSL:n reittioppaaseen ilmestyi Volydymyr Zelenskyin puisto. Kyseessä oli OSM:ään tehty muokkaus, joka datanlatausprosessiemme kautta päätyi HSL:n taustakarttaan.

Asiana ja eleenä mainittu muokkaus oli hyvä muistutus meille kaikille Euroopan tilanteesta ja siksi siihen ei poikkipuolista sanaa. Toivottavasti näkyvyys tuotti tarvittua tukea Ukrainaan.

OpenStreetMapin kaltainen globaali sisällön joukkoistaminen mahdollistaa monia asioita kuten kattavan tiedon, muutosten tekemisen nopeasti ja maailmanlaajuisestikin kehitettyjen työkalujen hyödyntämisen. Toki tähän toimintatapaan voi liittyä joskus myös todellisia väärinkäytöksiä, mutta toivottavasti tämä tapaus myös toi julki seuraavan yksityiskohdan; jokainen meistä voi helposti korjata sisältöä jos esimerkiksi Reittioppaan kävelyreitti on puutteellinen tai palvelun tai toimijan osoite on virheellinen. Keinoja tähän on avattu tarkemmin OpenStreetMap-wikissä. Nämä ohjeet pätevät kaikkiin Digitransit-pohjaisiin reittioppaisiin.

Siksi yksittäistapaukset eivät vaikuta HSL:n periaatteeseen käyttää avointa dataa ja yleisemmin joukkoistaa asioita jatkossakin. HSL:ssä pyrimme pikeminkin jatkuvasti miettimään miten voisimme erilaisilla ohjeistuksilla entisestään helpottaa vapaaehtoisten yhteisön jäsenten osallistumista yhteiseen kartoitustyöhön ja samalla myös datan validonnin avulla varmistamaan sitä että karttatuotteemme myös vastaavaisivat entistä paremmin todellista tilannetta maastossa - OSM:n “Map what’s on the ground”-periaate.

Tätä HSL:n osallistumista OpenStreetMapin dataekosysteemiin on kuvattu tarkemmin OpenStreetMapin wikissä.

Sen nämä joukkoistamiskokemukset ovat jo aikoja sitten opettaneet että kaikkea ei voi tehdä itse, joten jos asia herättää ideoita tai kysymyksiä niin ottakaa ihmeessä yhteyttä … paikkatieto@hsl.fi.

Laajemmin nimistöön liittyen kannattaa muuten lukea myös Institute for the Languages of Finland eli Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) asiantuntijoiden kommentteja.

Markku Huotari, paikkatietoasiantuntija, HSL

Location: Itä-Pasila, Pasila, Keskinen suurpiiri, Helsinki, Helsingin seutukunta, Uusimaa, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Manner-Suomi, 00077, Suomi
Posted by TawastCC on 16 October 2020 in Finnish (Suomi).

Polkujen lisäyksen testauksia

1) Pienen polkunpätkän lisäys M130 Polarista.
Ensin Polar Flow lataus. Polun GPX jälki omalle tietokoneelle. GPX lataus TrailMap palveluun. OSM -editorin valinta. Jälki siirtyy automaattisesti ja näkyy OSM editorissa. Viivan piirto, ominaisuuksien valinta (polku, päällyste, maanpyöräilyn luokitus) 2) toinen pieni polku vieressä lisäys, ja ominaisuuksien valinta.

3) Tallennus.

Polkuja Aulangon maastoissa + muutaman pienen polun lisäys ja luokittelu.

Tavoitteena on saada OSM kartalle Kanta-Hämeen 1. Maastopyöräilyyn soveltuvat polut & luokittelut 2. Palvelut pyöräilijöille

Tarkoitus on kerätä polkujen jälkiä TCC:n jäseniltä, saada polut ladattua ja luokittelut merkittyä.

Testailu ja tietojen päivittäminen liittyy Kanta-Hämeen pyöräilyohjelman 2021 valmisteluun ja pyörämatkailun kuvioiden edistämiseen Kanta-Hämeessä

Ensimmäisinä kokeiluina OSMssä 1. Kohteen lisääminen Hämeenlinnan seudun 4H:n Työpaja Tikki, joka tarjoaa pyörähuoltopalveluita 2. Polun lisääminen Vanajanlinnan metsiin ja 3. Palvelussa olevien polkujen luokittelua Aulangolla.

Aloitin päivittämään Suomussalmen aluetta, lähinnä Ämmänsaaren puolta. Alueella on tapahtunut valtavia uudistuksia viimeisen 2-3 vuoden aikana. Paikkakunnalle on tullut paljon matkailuun liittyviä palveluita, kuntoilumahdollisuuksia, liikkeitä, sekä rakennettu uusia liiketiloja.

Location: Ruukinkangas, Ämmänsaari, Suomussalmi, Kehys-Kainuun seutukunta, Kainuu, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Manner-Suomi, 89600, Suomi
Posted by silvonen on 20 May 2019 in Finnish (Suomi).

Tapanilan asema on sijoitettu kartassa harhaanjohtavasti. ‘Tapanilan asema’ ilmaus viittaa juna-asemaan, ja vastaavasti merkinnän pitäisi olla juna-aseman kohdalla, ei bussipysäkillä, missä se on nyt.

Location: Tapanila, Tapaninkylä, Koillinen suurpiiri, Helsinki, Helsingin seutukunta, Uusimaa, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Manner-Suomi, 00730, Suomi

Alan keskittymään nyt enemmän paikallisen tiestön (Vihti, Karkkila, Lohja, Nurmijärvi… + Asikkala jne.) tagien täydentämiseen. Täydentämiselle on tarvetta esim. jotta OSM:aa voisi käyttää paremmin navigaattoreissa Suomessa. Hyvä, jos muutkin osallistuvat samaan. Kartoissa http://product.itoworld.com/map/124 ja http://product.itoworld.com/map/69 tilannetta voi seurata aika hyvin. .. Olisikohan jotain tietoa saatavilla MML:lta tai muualta importtaamalla?

Posted by VuokkoH on 18 May 2017 in Finnish (Suomi). Last updated on 19 May 2017.

Miten valita sopiva kartoitusprojekti aloittelijaryhmälle?

  1. Selaile Tasking Manager –sivustoa ja valitse tehtävä itse
  2. Kysy neuvoa HOT-OSM Finland ryhmästä
  3. Kysy neuvoa Missing Maps -projektin tukihenkilöiltä

Sopivan tehtävän etsiminen kannattaa aloittaa 1-2 viikkoa ennen organisoitua kartoitustapahtumaa, mutta lopullisen valinnan voi yleensä tehdä vasta muutama päivä aikaisemmin. Ajankohtaiset kartoitusprojektit listataan HOT OSM Tasking Manager -sivuilla: http://tasks.hotosm.org/. Tasking Managerin tehtävissä on joskus erikseen mainittu, että projekti sopii (tai ei sovi) aloittelijoille. Esimerkiksi projektit, joissa pyydetään kartoittamaan asuinalueita ja päätieverkosto, tai rakennuksia maaseudulla sopivat hyvin ensikertalaisille. Tiheästi asutuilla alueilla kartoitus on usein haastavampaa. Tilaisuuden järjestäjän kannattaa itse testata projektin kartoitusta eri puolilta aluetta etukäteen. Katso esimerkiksi:

  • Onko taustakartta tarpeeksi laadukas?

Pilvet ja huono resoluutio voivat tehdä etäkartoituksesta mahdotonta, mutta usein Tasking Managerin tehtävissä taustakarttojen riittävä laatu on jo tarkastettu.

  • Onko aluetta jo kartoitettu?

Isoimmat tiet on usein jo merkitty kartalle, ja Tasking Managerissä pyydetyt kohteet (tiet, talot asuinalueet) saattavat jo osittain löytyä kartalta editoituna. Tämä on ihan ok. Kannattaa kuitenkin valmistautua ohjeistamaan mitä kartoittajan tulisi tehdä, jos löytää virheitä jo tehdyistä muokkauksista. Nyrkkisääntönä voisi pitää sitä että ei ole hyvän tavan mukaista deletoida muiden tekemää työtä. Muokata voi, ja aina kannattaa jättää kommentti tehdyistä muutoksista tai epäselvistä tapauksista.

  • Ovatko tehtäväruudut sopivan kokoisia, vai liian laajoja?

Iso ruutu on hankala käydä systemaattisesti läpi, ja tehtävää saattaa riittä useiksi tunneiksi. Ruudut voi tarvittaessa jakaa osiin Tasking Managerissa. Joskus pieninkin ruutukoko on kohtuuttoman iso.

  • Onko aluetta kartoitettu aktiivisesti viime päivinä?

Jos projekti on suosittu, tehävä saattaa valmistua ennen tapahtuman alkua.

  • Onko projektin ruutuja validoitu?

Validointi on tärkeä osa kartoitusprojekteja lopputuloksen laadun varmistamiseksi, ja aloittelevien kartoittajien opastamiseksi. Usein projektia validoi muutama aktiivinen kokeneempi kartoittaja, mutta jos vaikuttaa siltä että projektin ruutuja ei ole validoitu vähään aikaan voit esim. ottaa yhteyttä projektin perustaneeseen käyttäjään, tai kysyä validointiapua HOT-OSM Finland Facebook-ryhmästä.

Ensikertailaisten tilasuuteen kannattaa valita projekti, jossa on selkeä ohjeistus (Tasking Managerissa projektin Instructions-välilehdellä), ja hyvät ilmakuvat (käy itse tarkastamassa miltä projekti näyttää käytännössä).

Akuutit kriisit (maanjäristykset, tsunamit ym.) ovat usein melko haastavia ensikertalaiselle, ja tehtävät tulevat usein valmiiksi jopa muutamassa tunnissa. Ensikertalaisten tilaisuuksiin kannattaa valita jokin vähemmän mediahuomiota saanut projekti, myös sen takia että tehty työ ehditään tarkastaa kokeneempien kartoittajien toimesta ennen kuin karttoja todella tarvitaan.

Edelliset osiot:

Posted by VuokkoH on 3 May 2017 in Finnish (Suomi). Last updated on 23 May 2017.

Short beginner’s guide to remote editing in Finnish

OpenStreetMap-aineiston muokkaus satelliittikuvia jäljentämällä

Etäkartoitus on usein tehokkain tapa aloittaa karttatiedon keruu täysin kartoittamattomilta alueilta. Karttaa päivitetään jäljentämällä satelliittikuvista mm. selkeästi erottuvat tiet, rakennukset, asuinalueet, vesistöt. Humanitaarisissa kartoitustehtävissä on usein määritelty tarkemmin mitä karttakohteita tarvitaan kyseistä projektia varten, ja näitä ohjeita on hyvä noudattaa.

Internetistä löytyy lukuisia ohjeita ja videoita OpenStreetMap-aineiston muokkaukseen. Esimerkiksi MapGive:n materiaalien ja learnOSM-sivuston ohjeiden avulla pääsee hyvin alkuun. Tässä osiossa on tiivistetty oleellisimmat työvaiheet ja nyrkkisäännöt humanitaaristen kartoitustehtävien näkökulmasta suomeksi.

  1. Luo itsellesi OSM-käyttäjätili (jos ei ole jo)
  2. Valitse kartoitettava alue osoitteessa http://tasks.hotosm.org/
  3. Kartoita pyydetyt kohteet
  4. Tallenna työsi OpenStreetMapissa ja merkitse tekemäsi ruutu valmiiksi OSM Tasking managerissa.

HOT Pikaohjeet

Nyrkkisääntöjä humanitaariseen OSM-kartoitukseen

  • Lue tarkasti ohjeet Tasking Managerin Instructions -välilehdeltä valitsemasi projektin osalta (Mitä pyydetään kartoittamaan? Mitä tägejä pyydetään käyttämään?)
  • neliöi tai pyöristä asuntojen kulmat
  • käytä rakennuksille tägiä “building=yes”
  • Vähintään kolmen rakennuksen ryhmä muodostaa asuinalueen
  • varmista että teiden risteyksissä on piste (noodi)
  • tieverkoston luokittelu on usein hankalaa. Katso lisätietoja Tasking Managerin Instructions-välilehdeltä, sekä OSM wikistä
  • Varmista että tiet eivät risteä rakennusten tai asuinalueiden kanssa (tiellä ja alueella ei saisi olla yhteistä noodia).

Lisätietoja

Tämä osio käsittelee ainoastaan etäkartoitusta satelliittikuvien perusteella. Ohjeita OpenStreetMap-aineiston parantamiseen omien GPS-aineistojen pohjalta löytyy esimerkiksi täältä: https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi:Beginners’_guide

Seuraava osio: Sopivan kartoitusprojektin valitseminen

Edelliset osiot:

Posted by VuokkoH on 3 May 2017 in Finnish (Suomi). Last updated on 7 May 2017.

Short intro to humanitarian mapping in Finnish

Humanitarian OpenStreetMap Team (HOT)

Humanitarian OpenStreetMap Team (HOT) on vapaaehtoisjärjestö, joka koordinoi avoimen karttatiedon tuottamista kriisi- ja kehitysavun tarpeisiin. Ajankohtaiset kartoitusprojektit listataan HOTin OSM Tasking Manager -sivustolla. Kaikki joilla on OpenStreetMap-tunnus voivat osallistua HOT-projektien kartoittamiseen.

Kartoitusprojekteja on eri puolilta maailmaa, ja tehtävät liittyvät usein tietyn avustusjärjestön, kuten esimerkiksi Punaisen Ristin toimintaan. Tasking Managerissa kohdealueet on jaoteltu ruutuihin, jotta etäkartoittajat eivät vahingossa editoisi samaa kohtaa kartalta.

HOT OSM Tasking Manager Kuva A: Näkymä HOT OSM Tasking Managerista http://tasks.hotosm.org/.

Kohdealueen ruudut on värikoodattu Tasking Managerissa projektin edistymisen mukaan. Oranssilla ympäröidyt ruudut ovat parhaillaan työn alla (joku editoi OpenStreetMapia kyseiseltä alueelta!), keltaiseksi merkityt ruudut on merkitty valmiiksi ja vihreät ruudut on tarkastettu (“validoitu”) kokeneemman kartoittajan toimesta. Harmaat ruudut eivät ole läpäisseet validointivaihetta, ja kuka tahansa voi jatkaa niiden kartoittamista.

Etäkartoitus

Etäkartoitus humanitaarisen työn avuksi Kuva B: Etäkartoituksen rooli humanitaarisen työn tukena.

Etäkartoittajat ovat oleellinen osa kansainvälistä OpenStreetMap yhteisöä. Tietokoneen ruudulta on usein helpompi lisätä isot tiet, rakennusten ääriviivat ja vesistöt digitaaliseen karttaan. Paikanpäällä aineistoon lisätään GPS-laitteiden avulla polkuja, nimistöä ja muita yksityiskohtia. Humanitaarisissa tehtävissä karttoja tuotetaan ensisijaisesti avustusjärjestöjen tarpeisiin, mutta aineistot jäävät verkkoon myös muiden tahojen hyödynnettäväksi.

Karttojen piirtäminen vaatii kärsivällisyyttä, ja aluksi voi olla haastavaa tunnistaa rakennuksia ja teitä vieraasta ympäristöstä satelliittikuvien perusteella. Aluksi kannattaa aina perehtyä tehtävän ohjeisiin (HOT Taksing Managerissa kunkin tehtävän Instructions-välilehdellä), ja mahdollisiin lisämateriaaleihin. Usein tarjolla on esim. valokuvia ja esimerkkikarttoja kohdelaueelta. Virheitä ei kannata pelätä (HOT-tehtävien osalta kokeneempi kartoittaja tarkastaa myöhemmin tekemäsi ruudun!), ja epäselvissä tapauksissa kannattaa kääntyä vierustoverin tai kokeneemman kartoittajan puoleen.

Seuraavaksi tutustumme OpenStreetMap-aineiston editointiin käytännössä –>

Lähteet ja lisätietoa