Loin joskus yli 10 vuotta sitten OpenStreetMap-tunnuksen ja tein silloin yhden päivityksen. Silloin ei oma halvalla hankittu ainoa älypuhelimeni oikein soveltunut käytettävyytensä puolesta OpenStreetMapin datan keräämiseen ja muutenkin työkalut tällöin oli käytettävyysmielessä vähän mitä sattuu.

Sitten pari vuotta sitten tuli vastaan tilanne, jossa yritin keksiä, että mihin pysäköidä pyörä Helsingin keskusta-alueella lähelle määränpäätä siten, että sen saisi järkevästi rungosta lukittua. Kun tajusin, että tämän datan voisi olla hyvä löytyä OpenStreetMapista, niin aloitin sitten oman projektin pyöräparkkien kartoittamiseksi alueilta, joilla liikun.

Valitaan mitä kartoitetaan

OpenStreetMap on loputon suo sen suhteen, että mitä kaikkea siinä voi kartoittaa. Päätin itse rajata oman panokseni koskemaan noin suunnilleen seuraavia tilanteita:

• Lisätään kartalle pääasiassa runkolukittavia pyörätelineitä. Perinteiset kiekonväännintyyppiset helposti siirrettävät telineet, joita löytyy ripoteltuna sieltä täältä saa jäädä lisäämättä.
• Poikkeuksena tilanteet, jossa kyseinen teline on jo kartalla ja se tarvitsee tietojen päivitystä. Tai jos näitä kiekonväännintyyppisiä telineitä on paljon yhdessä paikkaa.

Nämä rajaukset siksi, että se vähentää työmäärääni ja ylläpitää paremmin mielenkiintoa OpenStreetMapin päivittämiseen. Osaksi tämä on myös arvovalintakysymys, sillä jos siinä on edes teoreettinen mahdollisuus, että tuomalla OpenStreetMapiin esiin hyviä ratkaisuja yli huonojen, joku voi hyödyntää tätä tietoa omassa päätöksenteossaan. Käytän myös itse aina välillä kartalle lisäämääni tietoa hyväkseni. Omassa käytössä luonnollisesti suosin sitä, etten joutuisi kärsimään huonolaatuisista ratkaisuista.

OpenStreetMapin käytössäolevat tägit ei kuitenkaan erottele pyöräpysäköinnin laatua Kaupunkifillari-blogin Heikoin lenkki pitää olla oma lukko-artikkeli kuvausten tasoisesti. Eipä noita parempia telineratkaisuja aina silmämääräisesti aina pystyisi määrittämään, jollei etukäteen tunne telinemallia ja sen yksityiskohtia, mutta naurettavat pelkillä pulteilla kiinniolevat yksittäiset telineet voisi periaatteessa jotenkin rekisteröidä.

Tässä myös vinkki jokaiselle, joka harkitsee OpenStreetMapin pariin hyppäämistä. Kannattaa aluksi rajata se mitä tekee, että ei joudu ylikuormitetuksi työmäärän suhteen. Kaikki uusi data OpenStreetMapin tietokannassa on kuitenkin enemmän jollekin höydyksi kuin se, että sen jättäisi lisäämättä. Erityisesti kun nykyään löytyy pelillistettyjä tapoja päivittää OpenStreetMapista löytyvien tietojen yksityiskohtia StreetCompleten muodossa.

Tiedonkeruu ja datan päivittäminen

Datan kerääminen OpenStreetMapin päivittämistä varten on suhteellisen yksinkertainen homma, mutta jotta sen saisi tehtyä mahdollisimman vaivattomasti ja luotettavasti, niin minulle on pyöräparkkien lisäämisen suhteen muodostunut seuraavanlainen lähestymistapa:

1. Laske telineiden lukumäärä. Isoissa pyörätelinerykelmissä lukumäärän laskeminen tulee välillä tehtyä videota nauhoittaessa.
2. Kännykkä esiin ja ala kuvaamaan videota itse telinerykelmästä ja sen ympäristöstä, jotta kyseinen rykelmä on mahdollista sijoittaa kutakuinkin kartalle. Hyvinä yksityiskohtina on katupuut, liikennemerkit ja rakennusten kulmat, jotka helpottaa pyöräpysäköinnin sijoittamista kartalle.
3. Ota pari kuvaa sen jälkeen, kun telineistä ja ympäristöstä on otettu video. Tämä tässä järjestyksessä siksi, että videon kuvaaminen käynnistää kännykän paikkatiedon keräystoiminallisuuden ja se ehtii tarkentamaan kuviin kirjattavaa sijaintia sen aikaa, mitä videota kuvataan. Mutta usein tämä sijaintieto osoittaa rakennusten vieressä päin honkia, niin luotan kuvattuun videoon enemmän kuin kuvien metadatasta löytyvään sijaintitietoon.
4. Tallenna videot ja kuvat ja palaa niihin sitten, kun löytyy erikseen motivaatiota käydä näitä läpi iD:n tai JOSMin avulla. Tässä voi mennä joskus viikkojakin, jos näitä pyöräparkkeja on tullut kuvailtua enemmälti. Tägityksen suhteen pyrin aina lisäämään ne tiedot, mitä iD oletuksena kysyy.

Tämä videonkuvaamislähestymistapa perustuu siihen, että ympäristössä on riittävästi yksityiskohtia jo valmiiksi kartalla. Erityisesti rakennetussa ympäristössä rakennusten vieressä, jossa suurin osa pyöräparkeista sijaitsee, kännykän antama sijaintitieto heittelee välillä melkoisestikin. Tämä tapa perustuu pitkälti siihen, että jotkut muut on tehneet sen kaikista hankalimman työn rakennusten ja muiden ympäristön yksityiskohtien suhteen.

Välillä jos kyseessä on pieni muutamasta pyörätelineestä koostuva pyöräpysäköintialue ja minulla ei ole kiirettä minnekään, niin päivitys tulee tehtyä kentällä OsmAndin avulla. Tämä on myös kätevä silloin, kun tarkistaa OpenStreetMapissa olemassaolevien pyöräpysäköintialueiden tietojen oikeellisuutta, sillä niitä aina välillä siirretään tai poistetaan.

Pyöräparkkikapasiteetin seuranta

Kiinnostuksen vuoksi aina välillä katson overpass turbo -kyselyiden avulla, että missä olisi täydennettävää ja mikä on nykyinen pyöräpysäköintipaikkojen tilanne. Nämä kyselyt on rajattu alueelle, jotka on sellaisia, että voisin kuvitella aina joskus käydä korjaamassa puutteita siellä, kun sopiva päivä tulee. Pääkaupunkiseudun ytimen ympäristössä.

Kapasiteettipuutteisten pyöräparkkien haku, joiden tietoja kannattaa täydentää tulevaisuudessa:

node
  ["amenity"="bicycle_parking"]["capacity"!~".*"]["access" !~ "private"]["bicycle_parking" !~ "building"]["bicycle_parking" !~ "floor"]
  (60.13416, 24.67598, 60.26536, 25.1223);
out;

OpenStreetMapiin merkityt pyöräparkit:

node
  [amenity=bicycle_parking]
  (60.13416, 24.67598, 60.26536, 25.1223);
out;

Pyöräparkkien paikkojen kokonaismäärän laskeminen GeoJSON-vientiin perustuen:

jq -r '.features[].properties.capacity' "$FILENAME" | grep -v null | awk '{SUM += $1} END {print SUM}'

Tässä viimeisen alle 2 kuukauden aikana kartalle tuolla alueella on kirjattu noin 2500 uutta paikkaa, mitä on tullut tätä seurattua.

Haasteita tietojen päivityksen suhteen

Toisin kuin autojen pysäköimisen kanssa, pyöräpysäköinnin julkisuustietoja ei ole merkitty lähes koskaan mihinkään. Tämä harvemmin on ongelma, mutta aina minulle ei ole selvää, että sijaitseeko joku pyöräpysäkki yksityisalueeksi luokiteltavassa paikassa, jonne pysäköinti vaatii erillisen syyn tai luvan.

Toinen ongelma on määritellä se, että onko pyöräparkki katettu vaiko ei. Ei ole mitenkään harvinaista, että telineet on asetettu sellaiseen kohtaan, että pyörä on periaatteessa katettu, mutta käytännössä katos ei suojaa pyöriä sateelta tai lumelta.

Näitä kumpaakin tietoa käytetään esimerkiksi CyclOSM-karttakerroksessa siihen, että millaisen merkin se piirtää pyöräpysäköinnin kohdalle.

Sitten on näitä ongelmia sen suhteen, että mitä tyyppiä joku erikoisempi pyörätelinemalli on ja että miten telineiden sijoittelu tai osittainen rikkoutuminen vaikuttaa alueen kartalle lisättävään kapasiteettiin. Mutta nämä ei vaikuta samassa määrin siihen, että miten telinerykelmä dataa hyödyntävissä sovelluksissa piirretään kartalle.

Varustelukierre

Urheilussa ja monissa harrastuksissa on aina riski joutua varustelukierteeseen, jossa ajautuu hankkimaan yhä kalliimpia varusteita marginaalisen hyödyn saamiseksi. Itsekin on tullut katsottua kaikenlaisia varusteita, joilla saattaisi saada pientä parannusta sen suhteen, että miten kätevää uusien pyöräparkkien lisääminen on. Koska kuljen yleensä polkupyörällä, niin siihen on tullut kiinnitettyä tavaraa ja saisi myös tarvittaessa lisää sitä. Tässä näistä mahdollisista kartoituskokemusta parantavista lisävälineistä muutamia:

• Satelliittipaikannuksen sisältävä toimintakamera, joka rekisteröisi nykyisen sijainnin osaksi videota. Tällä pitäisi pystä nopeasti tekemään aikajanalle merkintöjä pyöräparkin olemassaolosta yhdellä napinpainalluksella. Ideana olisi nopeuttaa itse muistiinpanoprosessia, joka nyt vaatii aina kännykän esiinkaivamisen ja erillisen kuvaamisen. Jälkikäsittely kuitenkin pitäisi pystyä automatisoimaan ohjelmallisesti.
• 360-astetta kuvaavan kameran. Tällä ideana olisi pystyä saamaan nopeasti ympäristöstä yleiskuva ilman, että tarvitsee itse pyöriä. Erityisesti yhdistettynä videokuvaan pitäisi voida vain pyöräillä paikalle ja saada kuva ympäristöstä ilman erillistä panostusta siihen.
• Kännykkää isommalla sensorilla varustetun kameran, jotta pimeäkuvausominaisuudet vähässä valossa olisi parempia. Nyt on muutaman kerran jääneet jotkut paikat lisäämättä, kun jälkikäteen katsottuna videokuvasta ei aina näe kunnolla ympäristön yksityiskohtia.
• Kännykkä, joka tukee GPS:n monitaajuutta uuden L5-taajuuden muodossa. Tämän pitäisi myyntipuheiden mukaan parantaa GPS:n tarkkuutta ja luotettavuutta erityisesti kaupunkikäytössä. Toisaalta, nykyiset kännykät tukee muitakin satelliittipaikannuspalveluita, kuten Galileoa, niin tällaisen ominaisuuden käytännön vaikutus tarkkuuteen on vähän epäselvä.
• Erillinen vastaanotin satelliittipaikannusta varten, jolla toivottavasti pääsisi kännykkää tarkempiin tai nopeampiin sijaintitiedon päivityksiin. Näitä on useampia ja ne toimii monesti Bluetoothin yli. Mutta en ole löytänyt vastausta siihen, että pystyykö näitä suoraan käyttämään kännykässä ilman, että se vaatii erillistä tukea sovellukselta.
• Pieni Bluetooth-näppäimistö, jotta datan syöttäminen kentällä olisi nopeampaa. Mutta sopivaa kokoa olevia näppäimistöjä ei oikein tunnu löytyvän, jotka vielä mahtuisi pyörän ohjaustangon asettamaan rajalliseen tilaan.

Mitään näistä ei ole tullut hankittua ihan vaan sen takia, että liikutaan varusteiden hinnoissa, jotka eivät ole minulle perusteltuja tämän harrastuksen budjetin suhteen. Ainakaan vielä.

Oikeastaan ainoa erillinen asia, joka on tullut hankittua tämän harrastuksen seurauksena on halpa 8” täppäri ja sille kiinnike pyörän ohjaustankoon. Tällä on helpompi tehdä lennossa päivityksiä kuin kännykällä, se on halvempi hajottaa kuin kännykkä ja sillä ei tarvitse välittää, että pyörän tärinä hajottaisi kameran, kun kyseisen laitteen kameraa ei tule käytettyä mihinkään muuhun. Toisaalta nälkä kasvaa syödessä ja halvan täppärin hitaus alkaa olla jo sen verran ärsyttävä, että jossain vaiheessa varmaan tulee päivitettyä tehokkaampaan. En kuitenkaan täppäriä hankkiessa odottanut, että sillä olisi näin merkittävä myönteinen vaikutus OpenStreetMapin päivittämismukavuuteen ja yleisesti navigointiin.