This is such an interesting topic and it would be great to have more discussion on the forum.

I agree with you to some extent, but I must admit that I wasn't thinking about this from the point of view mentioned by "houtari" at the beginning. But more from the point of view of users looking at the map.

Yes, it is fair to admit that a small majority of the population speaks Swedish as their mother tongue, but it is an exaggeration to claim that the Swedish-speaking population is in a clear majority. Some places have done this elsewhere, such as Macau (“city state”) where place names on streets and virtually all other POIs are marked in both Chinese and Portuguese, although the language distribution is much clearer (Chinese is spoken by 80% of the popula). Still, both languages have official status, rather than being counted in terms of number of speakers; this could be compared to Finland, where both Finnish and Swedish have official status. In Finland as a whole, Swedish is spoken as a mother tongue by just about 5% of the population. But do they make a map for the local population, apparently yes, because given these statistics it is essential in a city of 6000 inhabitants to start getting upset that both official languages of the state are taken into account, at least according to you. However, the city of Kristiinankaupunki is bilingual in its official, administrative status. I understand the technical aspect, but in my editing the names in both languages were separately taken into account by the multilingual names tagging, so I would think the technical disadvantage in this case would be minor.

Hei, miksi poistit Ahtialantien alussa olevan liikenteenjakajan ja korvasit sen tagilla? Korjaa minua, jos olen väärässä, mutta olen ollut siinä käsityksessä että liikenteenjakajan voi merkitä myös kahdella 1-suuntaisella kaistalla. Monin paikoin on näin toimittu, myös pelkkä traffic_calming:island vissiin käytössä. Tosin ehkä vaan laiskuudesta, onhan noita ihan perseestä piirrellä. ;)

Eteläkaarella ei ainakaan, mutta tuolla teollisuusalueella on jotain projekteja ollut. Mitä luultavammin toteutuu lähiaikoina.

https://community.openstreetmap.org/t/asutuskeskittymat-suomessa/123379

Onhan ne merkitty myös MML-kartassa vaikkei olekaan enää maastossa, joten kaikin puolin hyödyllistä, että näkyvät OSM-sovelluksissa muuallakin kuin tagiviidakossa.

eihän tässä nyt ole mitään järkeä... Kunnan nimi on Vehmaa eikä Vinkkilä. Sinun logiikallasi Helsinki pitäisi muuttaa nimelle Helsingin keskustaajama. Eli mielestäni voitaisiin käyttää place=town tagissa aina kunnan nimeä, eikä taajaman. Mikäli hallinnollisella keskuksella on eri nimi kuin kunnalla, se voidaan merkitä omana pisteenään tai laittaa alt_name tagilla townin sisään. Ja jos kunnassa on useita isoja taajamia, virallinen hallinnollinen keskus merkittäisiin kunnan nimellä ja muut isot taajamat joko suburb tai town tilanteesta riippuen.

Olen ymmärtänyt, että track viittaa enimmäkseen asumattomien alueiden metsä/peltoteihin, jotka on tarkoitettu palvelemaan esimerkiksi metsäkoneita ja huoltoliikennettä. Eli jos siinä tien varrella on asutusta, niin käyttäisin residential.
Wikistä: "Track roads are mostly used for agriculture, forestry, outdoor recreation, and similar activities on open land. Roads used for access to permanent human settlements or facilities should generally not use this tag."

En ole vielä ymmärtänyt residential ja unclassified eroa, sillä eihän Suomessa muilla kuin valta-,kanta-,seutu- ja yhdysteillä+paikallistiet ole virallista luokitusta.

Olen käynyt kuntoratoja kävelemässä ja voisin sanoa, että niihin sopisi tuo track ja esim. access=permissive ainakin tietyillä osuuksilla. Mutta se vaatii tarkempaa tutkimusta.

Harvemmin löytyy nykyään kylistä kauppoja tai muita palveluita, mutta ymmärrän kyllä pointtisi. Pelkästään Niinijoki-Pappinen-akselilla on asukkaita noin 600 ja Kojonkulmalla noin 500, että eivät sentään pikkukyliä ole.

Järkevin toimintatapa olisi merkitä place=hamlet'illa muutaman kymmenen asukkaan pikkukylät, mutta esim. Krekilässä, Onkijoella, Torkkalassa ja Ylhäisissä ym. (ja niiden vaikutuspiirissä) on useita satoja asukkaita. Ovat kuitenkin niin maakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla selvästi merkittäviä merkittäväksi place=village.

Eli kaikki alle 100–1000 asukkaan paikat tulee merkitä place=hamlet? Ei löydy Suomesta kovin montaa kylää missä olisi yli 1000 asukasta...

Mikään kyseisistä ei ole 'pieni kylä'

Kyllä kyseiset muokkaamani kohteet ovat selvästi kyliä, eivät mitään taloryhmiä. Wikipedian Loimaa-artikkelissa on lueteltu kylät kaupungin alueella. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Loimaa

Selvä, kiitos tiedosta. Onko tuon place=town'in käyttöön ollut jotain yleistä konsensusta? Oman käsitykseni mukaan käytetään nykyisistä (joissain tapauksissa myös entisistä) kunnista/pikkukaupungeista ja/tai kuntakeskuksista erillään olevista taajamista/huomattavista asutuskeskittymistä. Mutta onko tähän jotain virallista lausuntoa antaa?

Yes, it does matter. Both former municipalities and present ones are important centres of settlement almost always, and thus important sites to show up on the map.

Most of the time I have thought that municipalities, former municipalities and town centres/major population centres should be tagged with a town tag. And the tag is only there to make it easier to find on the map

What do you mean? I've never heard of municipalities in Åland being designated as villages. And the most absurd thing is that some of the municipalities in question were designated as towns, some as villages and some were not designated at all. I think that a single line would be the most important thing. The size of the municipality cannot be considered a decisive factor. According to the Finnish Constitution of 2000 (Article 121), Finland is divided into municipalities, the administration of which must be based on the autonomy of the municipal residents. All Finnish municipalities have this same practice, regardless of their size.

I thought the city tag was more to do with the population of the area as a distinction from the smaller cities. Since all municipalities in Finland use the town tag, the city tag could be a good clarification for larger cities, say 40,000 inhabitants and up. The cities I have edited in this edit are all significant larger cities.

In Finland, all municipalities are usually marked with a town tag, regardless of population. I feel that the purpose of the town tag is more to emphasise the administrative status of a particular area than the population. The village tag has usually been used for informal villages/areas that have no administrative status.

Tein hieman muokkauksia alueeseen.