Kävin tässä loppukesästä ja alkusyksystä läpi merkittävän määrän Espoon ja Helsingin päiväkodeista, kouluista ja muita koulutusta tarjoavia paikkoja, jotka löytyi OpenStreetMapin datan perusteella. Tähän myös kuului pieni osa etelä-Vantaata, kuvan 1 rajaaman alueen sisältä.

Inspiraatio tähän tuli seuraavasta Facebook-ketjusta, jossa tuskailtiin Espoon päiväkotien tilannetta pyörällä liikkuvien pysäköintimahdollisuuksien suhteen. Erityisesti, kun pääkaupunkiseudun kaupungeilla on suuria juhlapuheita kestävän liikkumisen suhteen, mutta todellisuus rahankäytön ja asenteen osalta käytännössä jättää kestävän liikkumisen juhlapuheisiin.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmä nojaa voimakkaasti henkilöautoiluun ja joukkoliikenteeseen. Helsingin seudulla, sisältäen myös kehyskuntia, käytetään vuosittain luokkaa 400 miljoonaa euroa. Tämä on edelleen yli kymmenkertaisesti mitä pyöräilyyn ja kävelyyn on osoitettu viime vuosina. Sen seurauksena pienet yksityiskohdat, jotka tekevät kävelystä ja pyöräilystä varteenotettavamman vaihtoehdon liikkumiseen, tuppaa unohtumaan.

Pyöräpysäköinnin laatu tai laaduttomuus on yksi näistä yksityiskohdista, jotka vaikuttaa siihen, että miten paljon joutuu stressaamaan, kun liikkuu pyörällä paikasta toiseen. On pyörän peräkärryjä, kapearenkaisia pyöriä, leveärenkaisia pyöriä, rahtipyöriä, levyjarrulla varustettuja pyöriä ja useampi kuin kaksirenkaisia pyöriä, joita tyypillinen kuvasta 2 Suomesta löytyvä kiekonväännintyyppinen pyöräteline ei palvele. Erityisesti, jos haluaa pyörän rungosta kiinni pidemmäksi aikaa johonkin kiinteästi asennettuun tai hankalasti liikuteltavaan asiaan.

Tässä artikkelissa väännetään rautalangasta asioita, jotka voi tuntua itsestäänselvyyksiltä. Mutta kun on lähtenyt erikseen tutkimaan pyöräliikenteen toteutuksen ongelmakohtia, niin havaitsee sen, että nämä eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Menetelmiä

Ideana minulla oli tässä käydä läpi päiväkotien ja koulujen pyöräpysäköintiratkaisuja hiljalleen, samalla kun liikun ympäri pääkaupunkiseutua. Tämän kartoitusprojektin kirjanpito tuli hoidettua kutakuinkin seuraavanlaisesti:

1. Haetaan Overpass-kyselyillä tieto kaikista sopivista kohteista tälle kartoitusprojektille.
2. Vaivutaan epätoivoon hakujen palauttamien pistemäärien seurauksena ja todetaan projektin jatkuvan todennäköisesti pitkälle ensi vuoteen.
3. Lisätään haetut paikkapisteet ja alueiden keskipisteet OsmAndin My Placesin Favorites-osioon.
4. Poistetaan pisteitä suosikeista sitä mukaa mitä näitä tulee käytyä läpi ja viedään suosikit varmuuden vuoksi Google Driveen päivän päätteeksi.

Eli sen sijaan, että kävisin paikkoja läpi alueittain ja merkkaisin käydyt alueet tehdyiksi, pystyin käymään läpi saman alueen paikkoja useammalla läpikululla. Tämä mahdollisti sen, että pystyin yhdistämään näiden paikkojen läpikäymistä osaksi normaalia liikkumista. Tällöin ei tarvinnut käyttää niin paljon aikaa siihen, että kulkee kotoa erikseen jollekin tietylle alueelle pelkästään tätä kartoitusprojektia varten.

Pyöräpysäköinnin suunnitteluohje

Helsingin kaupungilla on ollut pyöräpysäköinnin suunnitteluohje vuodesta 2016 alkaen. Suunnitteluohjeen sivulla 12 erikseen otetaan kantaa päiväkotien, koulujen ja muiden oppilaitosten pyöräpysäköinnin vaatimuksiin eri käyttäjäryhmien suhteen.

Tässä on ollut 8 vuotta aikaa saattaa polkupyörien pysäköintiratkaisut näihin suunnitteluohjeisiin sopivammiksi. Rakennuskannalla tietenkin menee enemmän aikaa kuin 8 vuotta uudistua, mutta yksityiskohtia voi silti parantaa kokonaisuutta muuttamatta.

Päiväkodit

Päiväkodit on sikäli erikoisessa asemassa pyöräliikenteen suhteen, että suurin osa päiväkodeissa päivänsä viettävistä ei kulje sinne itsenäisesti. Sanon suurin osa, sillä esimerkiksi päiväkodin henkilökunta varmasti kulkee ilman saattamista. Lapset eivät säännönmukaisesti yksin kulje päiväkoteihin tai sieltä kotiin. Tämä tarkoittaa sen, että vanhempien täytyy tuoda lapsi päiväkotiin jollain keinolla. Nuorimpien osalta, jotka eivät pysty juurikaan kävellen liikkumaan, se tarkoittaa jotain kuljetusvälinettä.

Haasteet kuljetukselle

Kun lapset tuodaan päiväkotiin, usein heidän mukanaan kulkee lastenvaunut tai joku muu kuljetusväline, kuten polkupyörän peräkärry. Hieman vanhemmilla päiväkoti-ikäisillä lapsilla saattaa olla käytössään potkupyörä tai jopa pieni polkupyörä. Ei ole mitenkään harvinaista, että päiväkotiin kuljetettavan lapsen lisäksi mukana kulkee tavaraa, jota tarvitaan myös silloin, kun lapsi haetaan päiväkodista.

Tavaroiden päivänaikaista säilömistä ei välttämättä ajattele, jos on tottunut kuljettamaan lapsiaan autolla ympäriinsä. Auto itsessään tarjoaa tilan säilyttää lapseen liittyviä tavaroita. Tämä kätevyys tavaran säilytyksen suhteen tarjoaa yhden ison kannusteen käyttää autoa matkoihin, vaikka sillä ei muuntyyppistä merkittävää etua välttämättä saisikaan.

Osa päiväkodeista on ratkaissut kävellen, polkupyörällä ja joukkoliikenteellä liikkuvien ongelman tarjoamalla erillisen suunnitteluohjeiden mukaisen katetun tilan lastenvaunuille ja muille liikkumiseen liittyville tarvikkeille. Tämä ei ole kuitenkaan itsestään selvää, eikä ole aina mahdollistakaan päiväkodeissa, jotka on perustettu kerrostalojen kivijalkaan. Mutta jopa viime vuosina rakennetuissa päiväkodeissa laadukas ja riittävä pyöräpysäköintiratkaisu ei tunnu olevan itsestäänselvyys.

Käytettyjä heikkolaatuisia pyöräpysäköintiratkaisuja

Yleisin ratkaisu pyöräpysäköinnille on ollut asettaa päiväkodin ulko-oven tai pihalle menevän portin eteen yksi tai useampia kuvan 3 mukaisia johdannossa mainittuja kiekonväännintyyppisiä pyörätelineitä. Paikkamäärältään nämä usein ovat riittämättömiä lyhyen käynnin ajaksi, kun näihin samoihin telineisiin odotetaan jätettävän myös päivän ajaksi lasten ja henkilökunnan pyörät.

Näitä kuvan 3 mukaisia pyörätelineitä en omilla kartoitusretkilläni edes kirjaa kartalle. Näiden kirjaaminen tuntuisi ajantuhlaukselta sen osalta, mitä OpenStreetMapin päivityksilläni haen. En usko, että päiväkodin henkilökuntakaan näitä juurikaan käyttää polkupyöriensä säilyttämiseen. Erityisesti, kun nämä telineet ovat usein myös ainoita havaittavia telineitä päiväkodin alueella.

Kuvassa 4 näkyy sama tyypillinen telinetyyppi, mutta tässä tapauksessa tila on katettu. Tämä mahdollistaa sen, että jos polku- ja potkupyörät jätetään vähän sateisemmaksi tai lumisemmaksi päiväksi, niin pyörän liikkeellesaamisen suhteen ei ole ongelmia. En tiedä, että mikä käytäntö tässä päiväkodissa on lastenvaunujen suhteen, että onko tämä tila ainoa paikka jättää vaunut päiväksi, vai onko niille osoitettu jokin toinen tila.

Vertailukohtana kuitenkin se, että mikä ratkaisu on tehty autoille tilankäytön suhteen tässä samassa päiväkodissa. Kuvan 4 alue polkupyörille vie noin kahden autopaikan vaatiman tilan verran tilaa ja siinä on paikat 10 pyörälle ja puolet tyhjää johonkin muuhun käyttöön. Autoille on taas kuvan 5 mukaisesti varattu 12 paikkaa, jotka ovat vieläpä siinä reitillä, mistä on loogisinta kulkea pyörällä päiväkodin portille.

Parkkipaikan vierestä pääsee tässä tapauksessa pyörällä kulkemaan, mutta päiväkodin alueelle on silti vain yksi yhteinen reitti autoille ja pyörille. Parkkipaikan kiertämällä joutuu kuitenkin jakamaan kulkuväylän päiväkodin ovelle kulkevien kanssa.

Parempilaatuiset päiväkotien pyöräpysäköintiratkaisut

Vaikka suurimmassa osassa päiväkodeista pyöräpysäköintiratkaisut on heikkoja, niin parempiakin ratkaisuja on. Osa niistä on vieläpä suhteellisen helposti järjestettävissä, jos tahtoa (eli budjettia) riittää.

Siirrettävät runkolukittavat telineet

Siirrettävät runkolukituksen mahdollistavat telineet on askel eteenpäin pyöräpysäköinnin järjestämisen suhteen.

Kuvan 6 tyyliset yhdeksi kokonaisuudeksi hitsatut telineet olisivat helpoimpia ratkaisuja päiväkotien pyöräpysäköinnin parantamiseksi. Näitä saa eri kokoisina ja todennäköisesti myös eri materiaalivahvuuksisina. Näitä vasten saa runkolukituksella jätettyä pyörän pystyyn ja nämä eivät juurikaan rajoita käytettävää renkaan kokoa tai leveyttä. Eivät myöskään väännä vanteita tai levyjarruja. Näitä telineitä ei myöskään saa purettua palasiksi pelkkää ruuvin- tai mutterinväännintä käyttäen.

Kun tällaisessta telineessä on riittävästi pyöriä kiinni, niin näitä ei kahdestaan myöskään saa helposti liikuteltua. Tämä telinetyyppi on periaatteessa vielä täytettävissä jollain materiaalilla, jolla teline on mahdollista saada pysymään vielä paremmin aloillaan. Eivät nämä yhdestä osasta koostuvat siirrettävät telineet täydellisiä ole, ja näiden hankinnoissa voi mokata monella eri tapaa, mutta parempia kuin mitä yleensä näkee.

Maahan upotetut runkolukittavat telineet

Luultavasti paras yhdistelmä tilankäytön, jämäkkyyden ja käyttökelpoisuuden suhteen on kiinteästi maahan upotetut runkolukittavat pyörätelineet. Mutta nämä yleensä vaativat betonivalun tai muun suuremman remontin, jotta niitä saa asennettua.

Maahan upotetuista runkolukittavista telineistä löytyy esimerkki Verkkosaaren päiväkodista kuvassa 7. Tässä on suunnittelu- ja rakennusvaiheessa selkeästi pohdittu pyöräpysäköinnin vaatimuksia jättöliikenteelle. Ei ihan kuitenkaan täysin onnistuttu, sillä päästäkseen tuonne, pitää pyörä kuljettaa joko autojen jättöliikenteen kadunvarsiparkin vieressä olevan kanttikiven yli, tai jalkakäytävällä.

Verkkosaaren päiväkodissa on myös toinen pyöräpysäköintialue, joka näkyy katettuna kuvassa 8 ja mahdollistaa jossain määrin sääsuojatun paikan jättää pyörän päiväksi. Tämä kuva näyttää sen, että vaikka pyörä olisi pieni, niin kaariteline silti mahdollistaa sen pysäköinnin. Vaikka kaaritelineen vaakaputkeen ei ylettäisi, niin pystyputki on silti käyttökelpoinen ja mahdollistaa lukituksen laajalle skaalalle erilaisia pyöriä.

Telineet laatikkopyörille

Laatikkorakenteella varustetut taakkapyörät, eli tässä laatikkopyörät, ovat pyörätyyppi, joka mahdollistaa tavaran ja lasten kuskaamisen ilman suurempia kikkailuvalintoja. Laatikkopyörät vaativat enemmän tilaa ja ovat rakenteeltaan erilaisia verrattuna tyypilliseen polkupyörään, jonka runko on suhteellisen lyhyt ja renkaat suhteellisen isoja. Laatikkopyöriä kutsutaan hyvän pyöräilyyn kannustavan infrastruktuurin indikaattorilajiksi, joten laatikkopyörille suunnatut pysäköintipaikat on jotain, joiden suosimista kannattaa harkita.

Kuvassa 9 näkyy tyypillisiä laatikkopyörille suunnattuja pysäköintipaikkoja. Pyörälle varattu tila on leveämpi mitä tyypilliset runkolukituksen mahdollistavat telineiden välit ovat ja eivät ole ihan seinässä kiinni, jotta laatikkopyörä on mahdollista kiinnittää muustakin kuin eturenkaasta tällaiseen telineeseen. Lisäksi tämä teline on kuvan 9 mukaisesti matala, johon tyypillisiä korkeammalla rungolla varustettuja pyöriä ei ole niin helppo kiinnittää.

Laatikkopyörille varattuja paikkoja tulee pääkaupunkiseudulla niin harvoin vastaan, että olen itse nähnhyt niitä juna-asemien yhteydessä ja tässä yhdessä kuvan 9 päiväkodissa. Periaatteessa leveämmällä tilalla varustetut runkolukittavat telineet ajavat laatikkopyörienkin tarpeen pyöräpysäköinnille, mutta näissä on aina mahdollisuus, että paikat menee pääasiassa muille kuin laatikkopyörien käyttäjille.

Päiväkotien pyöräpysäköintitilanne

Päiväkoteja on pääkaupunkiseudulla suhteellisen tiheästi. Tämän voi vaikka itse todistaa avaamalla kuvan 10 kartan. Mutta ei kuitenkaan ylenpalttisen tiheästi. Jopa Helsingin kantakaupungin alueella voi joutua kulkemaan puolesta kilometristä kilometriin lähimpään päiväkotiin. Sillä oletuksella, että saa paikan lapselleen lähimmästä päiväkodista.

Vaikka itse lasten huoltajille ei suunniteltaisi pitkäaikaispysäköintiin paikkoja, päiväkodin henkilökunta voi tulla luonnollisesti kaueampaa töihin. Mutta edes heille ei ole tehty paikkoja, joita he voisivat käyttää pyörien säilyttämiseen ja samalla säilyttää mielenrauhansa.

Kuvan 10 karttanäkymää selaamalla voi saada kuvan siitä, miltä pääkaupunkiseudulla valitulla alueella olevat päiväkodit näyttävät pyöräpysäköinnin suhteen. Näistä alueista saa tehtyä seuraavanlaisen yhteenvedon:

• 646 päiväkotialuetta.
• 142 päiväkotia, joiden lähistöllä on runkolukittavat telineet 50 metrin säteellä.
• 22 % päiväkodeista siten sisältää 50 metrin säteellä vähintään yhden runkolukittavan telineen.

Tällä kartalla näkyy 200 metrin säteellä jokaisesta päiväkodista runkolukittavat telineet. Tästä voi kutakuinkin päätellä, että jos vieressä ei ole runkolukittavaa telinettä, ei sitä ole myöskään hieman kauempana.

22 % lukemasta voi päätellä, että pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa pyöräpysäköinnin järjestelyt ei ole minkäänlainen prioriteetti. Edes päiväkodin henkilökunnan pyöräpysäköinnin suhteen. Tätä lukemaa vielä nostaa katujen varsien, viereisten koulujen ja viereisten taloyhtiöiden pyörätelineet, jotka eivät ole erikseen päiväkoteja varten suunnattuja. Puhumattakaan päiväkotikohtaisista määristä, jotka monesti ovat auttamattoman vähäisiä.

Vertailua Helsingin kaupungin suunnitteluohjeisiin

Helsingin kaupungin suunnitteluohjeessa on eri mitoitukset erikseen huoltajille ja henkilökunnalle pyöräpysäköinnin suhteen. Pääsääntönä päiväkotien kohdalla on vaikuttanut kuitenkin olevan se, että ei ole erillistä tilaa, jossa henkilökunta säilyttäisi pyöränsä. On tietenkin mahdollista, että pienten rakennusten sisällä on erilliset tilat pyörien säilytykselle. Mutta vähän epäilyttää, että tämä olisi tilanne muuta kuin poikkeustapauksissa ja vain isommissa yksiköissä.

Peruskoulut, ammattikoulut ja lukiot

Peruskoulusta lähtien lapsilla on yleensä mahdollisuus itsenäisesti kouluun ilman huoltajien apua. Tämä tarkoittaa sen, että pyörällä kulkemisen tapauksessa, pyörä jää koulun lähistölle päivän ajaksi. Tämä nostaa paikkatarvetta verrattuna päiväkoteihin. Ensimmäisen ja toisen asteen kouluja yhdistää myös se, että nämä alkavat olla jo suhteellisen suuriä yksiköitä, joissa opiskelijat lasketaan sadoissa (Helsinki, Vantaa).

Koulujen pyöräpysäköintialueet

Koulujen suhteen on otettu selkeästi tarve pysäköidä polkupyöriä jossain määrin tosissaan ja koulujen lähistöltä löytyy usein suuria määriä pyörätelineitä. Suurin osa on edelleen tyypillisiä kiekonväännintelineitä erilaisilla muunnoksilla, mutta välillä on törmännyt ihan päteviin pyöräpysäköintiratkaisuihin.

Runkolukittavia telineitä löytyy isompinakin alueina ja välillä vähän erikoisempia kuvan 11 pollariratkaisuja, joiden materiaalipaksuus todennäköisesti päihittää tavanomaisimpien runkolukittavien telineiden materiaalipaksuuden.

Koulujen lähistöltä löytyy usein myös mahdollisuus pysäköidä muita liikennevälineitä. Nykytrendien mukaisesti, myös skuuteille löytyy joistain paikoista erillisiä parkkiratkaisuja, kuten kuvasta 12 näkyy. Nämä ovat sikäli hyviä, että skuutteja saa sopivalla telineratkaisulla vielä tiheämmin mitä polkupyöriltä onnistuu. Harmi vaan, että kuvan 12 skuuttitelineratkaisu näyttää olevan mutterinvääntimellä irroitettavaa mallia.

Koulujen pyöräpysäköintitilanne

Peruskoulut, ammattikoulut ja lukiot ovat pääkaupunkiseudulla satojen oppilaiden kokonaisuuksia, joista henkilökuntaakin löytyy kymmenittäin. Johtuen koulujen oppilasmääristä ja toimintojen monipuolisuudesta, nämä ovat usein laajahkolle alueelle rakennettuja erillisiä kokonaisuuksia, joiden ympäristössä on tarvittaessa tilaa useammallekin pyöräpysäköintialueelle. Henkilökunnalle ja oppilaille erikseen.

Kuvan 13 karttanäkymää selaamalla voi saada kuvan siitä, miltä pääkaupunkiseudulla valitulla alueella olevat peruskoulut, ammattikoulut ja lukiot näyttävät pyöräpysäköinnin suhteen. Näistä alueista saa tehtyä seuraavanlaisen yhteenvedon:

• 416 koulualuetta.
• 192 koulua, joiden lähistöllä on runkolukittavat telineet 50 metrin säteellä.
• 46 % kouluista sisältää 50 metrin säteellä vähintään yhden runkolukittavan telineen.

Kouluja kun rakennetaan yleensä erillisille alueille, joten päiväkotien apainen taloyhtiöiden pyörätelineiden kirjautuminen osaksi tilastoja ei ole niin yleistä. Helsingin kantakaupungin kadunvarsipysäköinnit nostaa koulujen runkolukittavien pyöräpysäköintiratkaisujen tilastollista lukemaa hieman. Siitä huolimatta, yli puolessa kouluista ei ole yhtään runkolukittavaa telinettä näiden alueella tai 50 metrin säteellä koulusta.

Kokonaisuutena kouluissa on parempi tilanne kuin päiväkotien kohdalla, sillä pyöräpysäköinti on edes jotenkin uskottavasti otettu kouluja suunnitellessa huomioon. Mutta vielä on pitkä matka siihen, että koulujen pihoilla lukot olisivat niitä heikoimpia lenkkejä pyöräpysäköinnin suhteen. Eivätkä pyörätelineet.

Ammattikorkeakoulut, yliopistot ja muut oppilaitokset

Korkea-asteen koulutus ja muu koulutus on pääasiassa rinnastettavissa työpaikkoihin matka- ja pysäköintijärjestelyiden suhteen. Yksiköiden koko on suhteellisen suuri ja pääkaupunkiseudulla on useampi korkeakoulutuksen kampusalue, joihin kulkee päivittäin tuhansia opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Korkea-asteen ja muiden oppilaitosten tilanne

Kuvan 14 karttanäkymää selaamalla voi saada kuvan siitä, miltä pääkaupunkiseudulla valitulla alueella olevat ammattikorkeakoulut, yliopistot ja muut opetusta tarjoavat tahot näyttävät pyöräpysäköinnin suhteen. Näistä alueista saa tehtyä seuraavanlaisen yhteenvedon:

• 107 aluetta korkea-asteen ja muuhun koulutukseen.
• 66 aluetta, joiden lähistöllä on runkolukittavat telineet 50 metrin säteellä.
• 62 % alueista sisältää 50 metrin säteellä vähintään yhden runkolukittavan telineen.

Korkeakouluissa korostuu se, että yhden ison rakennuskohtaisen pyöräpysäköintialueen sijaan, pyöräpysäköintimahdollisuuksia tehdään usein eri puolille rakennusta eri sisäänkäyntien viereen. Nämä koulutusta tarjoavat tahot toimivat pitkälti riippumattomina kaupungista. Periaatteessa korkeakouluilta ja muilta opetusta tarjoavilta tahoilta ei voi olettaa samanlaista kaupunkien ohjeistuksen noudattamista pyöräpysäköintijärjestelyiden suhteen kuin alemman tason oppilaitoksilta. Mutta näiden numeroiden valossa ainakin runkolukituksen osalta tilanne on parempi kuin mitä kaikilla muilla koulutusasteilla.

Datan keräämisen ja analysoinnin sudenkuoppia

Vaikka dataa tuli parissa kuukaudessa kerättyä kentältä ja tämä artikkeli tarjoaa yleiskatsauksen siihen dataan pyöräpysäköinnin suhteen, mitä OpenStreetMapista löytyy, niin nämä asiat eivät ole täysin ongelmattomia. Vähintään seuraavanlaiset ongelmat on tulleet mieleen, kun tätä dataa tuli kerättyä ja ruksuteltua:

• Umpikorttelialueilla olevien päiväkotien lähelle ei monesti päässyt. Tämä on umpikorttelin ominaisuus ja sille on hanka tehdä mitään.
• Päiväkodit sisältää tässä datassa myös leikkipuistoja. Ja koulut ja korkea-asteen laitokset sisältää muitakin kuin peruskouluja, ammattikouluja, lukioita, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja.
• Osaa OpenStreetMapista löytyvistä rakennuksista ja alueista ei ole enää olemassa.
• Kaikkia eri luokkiin kuuluvia rakennuksia ja alueita ei ole lisätty OpenStreetMapiin.
• Osa OpenStreetMapissa olevasta datasta on vanhentunutta, joka myös osaksi näkyy luoduissa karttanäkymissä joko vääränä tai puuttuvana tietona.
• Datan käsittelyssä on joitain paikkoja, joiden nimet saattaa vaikuttaa kummallisilta. En kuitenkaan jaksanut korjata näitä paremmiksi, sillä se olisi vaatinut liikaa poikkeustapauksia koodiin.
• Runkolukittavan telineen määritelmä on jokseenkin joustava. Lisäksi OpenStreetMapissa olevalla datalla ei ole näkemystä telineen laadun osalta. Paksusta teräksestä tehty riittävät välit sisältävä jykevä runkolukittava teline on samanarvoinen kuin mutterinvääntimellä avattava rimpulateräksestä tehty teline, johon yhteen väliin hädintuskin mahtuu yksi pyörä.
• Runkolukittavien telineiden sijainti tulee olla alle 50 metrin säteellä linnuntietä lähimmästä pisteestä, joka on kyseisen paikan alueen konveksi peitto. Tämä tarkoittaa sitä, että välillä viereisten taloyhtiöiden ja yleiset kaduilla olevat runkolukittavat telineet rekisteröityvät eri paikkojen pyörätelineiksi. Yleensä pyöräpysäköintimahdollisuuksia haetaan sisäänkäyntien läheltä, joten tämä vääristää tilastoja parempaan suuntaan.
• Datan keräämisessä on ollut oma tekijänsä sillä, että yhteen kohteeseen ei halua käyttää liikaa aikaa ja joissain tapauksissa jotain telineitä tai muita päteviä pysäköintiratkaisuja on voinut jäädä huomaamatta.

Lisäksi kun oli yli 1000 kohdetta läpikäytävänä, niin osa niistä oli remontissa kuvan 15 mukaisesti. On mahdollista, että näille remontoiduille alueille tulee paremmat pyörätelineratkaisut, kunhan remontti on valmis. Näitä ei kuitenkaan tullut kirjattua mihinkään jälkitarkastelua varten. Remontoidut alueet eivät myöskään juurikaan vaikuttaisi tilastoihin.

Käytetty ohjelmakoodi

Tämän artikkelin pohjana käytetty data ja tämän datan analysointiin ja visualisointiin käytetty ohjelmakoodi löytyy osoitteesta https://gitlab.com/Barro/osm-diary-files/-/tree/main/public/p%C3%A4iv%C3%A4kotien-ja-koulujen-py%C3%B6r%C3%A4pys%C3%A4k%C3%B6intitilanne/skriptit-data?ref_type=heads.